Ajatuksia kestävästä kehityksestä

Sanapari “kestävä kehitys” on hieman hankala: mistä me tiedämme, mikä muutos tai kehitys tulee kestämään vuosikymmeniä tai peräti vuosisatoja? Mitä oikeastaan on kehitys? Ja miten voimme olla varmoja, että tuo kehitys on kestävää? Mihin voimme luottaa? 

Ihminen on ennen nähnyt luonnon ja maapallon itsensä palvelijana, nöyränä ja loppumattomana hyödykkeenä. “Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu.” Ja ihminen on totisesti lisääntynyt ja vallinnut kaikkea mitä on maan alla ja päällä, meressä ja ilmassa.

Viimeisten vuosikymmenten aikana on tullut selväksi, että helpon elämän ja luonnonvaroista piittaamattomuuden on tultava tiensä päähän. “Neitseellisten varantojen” summittaisen ryöstämisen sekä ympäristön pilaamisen on loputtava ja tilalle on otettava kestävä kehitys. Vaikkemme uskoisi erilaisia tuomiopäivän ennustuksia, on selvää, että saastuminen, ylikansoitus ja luonnonvarojen tuhlaaminen on johtanut kestämättömään tilanteeseen.

Tavallinen ihminen, sitten kun vihdoin tulee tietoiseksi ympäristön tilasta, monesti masentuu. Masentunut ajattelee “miten minä yksittäinen ihminen voin vaikuttaa tulevaisuuteen tai pienentää maailman hiilijalanjälkeä?” Sanotaan, että edessä on kuitenkin elintasosta tinkiminen ja monista arkielämän asioista kieltäytyminen, kuten kieltäytyminen lentokonematkoista, autoilusta, ylipäänsä kaikesta turhasta matkustamisesta, lihan ja hedelmien syönnistä (koska niitä rahdataan maapallon toiselta puolelta), kirjojen ja lehtien lukemisesta (koska paperinvalmistukseen kaadetaan metsää), tietokoneiden ja kännyköiden käytöstä (koska niiden valmistukseen on käytetty kultaa, hopeaa, yttriumia, lanthanumia, terbiumia, neodymiumia ja monta muuta ympäristöä tuhoavaa alkuainetta). Meille kerrotaan, että näennäisen ympäristöystävälliset vaihtoehdotkin ovat luonnolle tuhoisia: jokaisessa tuulivoimalassa on satoja kiloja harvinaisia maametalleja ja sähköautojen akuissa on muun muassa kilokaupalla myrkyllistä lyijyä ja neodyymiä.

Sen sijaan, että masentuisimme lopullisesti näiden tietojen edessä, voimme kuitenkin miettiä niitä keinoja, jotka edesauttavat ympäristöämme ja itseämme. Yksi kestävän kehityksen tärkeä tukijalka on hyvä osaaminen. Siinä voimme auttaa, tarjoamalla hyvää opetusta.

Vaikka köyhyyden poistaminen tai maapallon pelastaminen ovat kykyjemme ulkopuolella, voimme vaikuttaa opettamisen ja oppimisen kautta moniin kestävän kehityksen sisältöihin ja kokonaisiin tuleviin sukupolviin. Sisältöjä ovat esimerkiksi yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon lisääminen sekä ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden aspektit. Ei pidä unohtaa oman inhimillisen kestävyyden aspektia. Jos opettaja ei jaksa omassa työssään, ei hän myöskään ole tehokas tai innostava opettaja.

Mitä käytännön toimia kestävä kehitys voi sisältää?

Kestävän kehityksen periaatteiden pitää näkyä kautta linjan, niin hankinnoissa, ruokailussa, ympäristön ylläpidossa, opetuksessa ja koulusta ulospäin suuntautuvassa toiminnassa. Kestävä kehitys näkyy myös arvo-osaamisen korostamisessa ja uusien tehokkaampien opetustapojen kehittämisessä.

Näitä yksinkertaisia periaatteita pystyy jokainen noudattamaan: Huolehdi omasta jaksamisestasi, niin jaksat huolehtia muista. Auta ja tue muita, niin opiskelijoita kuin työtovereitasi. Jätä kaikki (asiat, tilat) samaan tai parempaan kuntoon kuin ne olivat tullessasi. Älä tuhlaa mitään.

Jos opettajana teen joka päivä eettisesti oikeita kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja ja valintoja, voin huomata, että pikkuhiljaa luon ympärilleni onnistumisen mikroklimaatin.

Hyvä opettaminen ja sitä kautta hyvä osaaminen, ne ovat kestävän kehityksen ydinsisältöä.

 

Kirjoittaja

Juha K Pousi
Lehtori | Senior Lecturer
Ammatillinen opettajakorkeakoulu | School of Professional Teacher Education
Oulun ammattikorkeakoulu | Oulu University of Applied Sciences