Huom! Oamkin blogi poistuu käytöstä
Osana verkkoympäristön uudistustyötä blogisivusto poistuu käytöstä 30.6.2024. Blogien kirjoittajat vastaavat omien tekstien talteenottamisesta ja arkistoimisesta. Ajankohtaisten blogien julkaisemista kannattaa tarjota Oamk Journalille. Blogi on saatavilla lukutilassa sisäverkosta 31.12.2024 saakka.

Category: Hyvät käytänteet

Terveisiä Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan JAMKOn laatupäiviltä!

Opiskelijakuntamme osallistui JAMKOn laatupäivillä perjantaina 10.5. Tapahtuma oli ensimmäinen laatuaan Suomen ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntakentällä. Laadunvarmistus tuntui useimmilla opiskelijakunnilla olevan vielä lapsen kengissä, toisin kuin meillä Oulussa.

OSAKO esitteli laatupäivillä opiskelijaedustajiensa kouluttamista laatutyöhön. Opiskelijaedustaja sanana kattaa jokaisen opiskelijakuntamme kouluttaman tuutorin, koulutusohjelmatiimin opiskelijajäsenen sekä Oamkin muissa toimielimissä edustavan opiskelijaedustajan.

Tuutori- ja koulutusohjelmatiimikoulutuksissa kannustamme opiskelijoita osallistumaan avoimesti kehittämään koulumme käytäntöjä ja antamaan palautetta aina kun se on mahdollista. Aito ja avoin palautekulttuuri edistää korkeakouludemokratiaa ja luo kaikille yhteisön jäsenille osallistumisen tunteen.

Opintojaksoilla annettava oppimispalaute on puhuttanut myös opiskelijakunnassamme. Palautteen avoimuus tai avoimuuden puute vaikuttaa opiskelijan mielekkyyteen antaa palautetta. Jos opettajat ja koulutusohjelmavastaavat käsittelevät oppimispalautteita työhuoneissaan vastaamatta niihin avoimesti esimerkiksi ko-tiimeissä, jää opiskelijalle tunne, ettei hänen palautteelleen anneta arvoa tai, ettei sillä ole vaikutusta toimintaan.

Oamk sai KKA:n (Korkeakoulujen arviointineuvosto) auditoinnissa kehuja nimenomaan koulutusohjelmatiimeistään. Ne ovat avainasemassa rakentavan palautekulttuurin luomiselle. Palautekanavat ja laatukäsikirja antavat puitteet toiminnan kehittämiselle, mutta vallitseeko korkeakoulussamme sloganimme mukainen rohkeasti aito ja avoin palautekulttuuri? Onko laatumme aitoa vai näennäistä?

Laatuasioissa itse palautteen laatu on tärkeä tekijä. Opiskelijakunta pyrkii kasvattamaan opiskelijaedustajansa rakentaviksi palautteen antajiksi. Monesti opettaja-opiskelija vastakkainasettelu aiheuttaa palautteen luonteeseen heikentävästi. Suojamuurin takaa perusteluja heittelevä henkilökunnan edustaja saa opiskelijaedustajan turhautumaan ja turvautumaan hyökkäävään palautteenantotyyliin.

Opintojaksopalautteen ei koskaan saisi kohdistua opettajaan vaan opetus- ja oppimismenetelmiin sekä opintojaksolla tehtäviin harjoituksiin. Monesti kuulemme opiskelijakunnassakin opiskelijoilta, kuinka henkilökunta reagoi palautteeseen loukkaantuen.  Tällainen suhtautuminen on suurin kompastuskivi palautekulttuurissamme.

Haluankin muistuttaa sekä opiskelijoita, että henkilökuntaa, että yhteinen etumme on kehittyvä ja  hyvinvoiva ammattikorkeakoulu. Päämäärän tulee tuntua yhteiseltä ja tavoitteiden kaikkien ymmärrettävissä.

Noora Nousiainen
Opiskelijakunta OSAKOn hallituksen puheenjohtaja, tuutori ja ko-tiimiläinen

Aivojen toiminnan ymmärtäminen työhyvinvoinnin, laadun ja tuloksellisuuden lähteenä

Kahden mielenkiintoisen ja antoisan pestin tullessa tänä keväänä osaltani päätökseen on mukava pysähtyä makustelemaan oman työn antia ja sen kautta opittua. Olen saanut perehtyä työhyvinvointiin liittyviin asioihin työskennellessäni Voimaa ossaamisesta! -hankkeessa. Laatuasioihin olen päässyt tutustumaan täydennyskoulutuksen laatukoordinaattorin roolin kautta. Molemmat tehtävät ovat opettaneet minulle paljon ja olen kiitollinen niiden tarjoamista kokemuksista. Näiden vuosien aikana on käynyt ilmeiseksi, että työhyvinvointi, laatu ja tuloksellisuus liittyvät erottamattomasti yhteen. Ei ole olemassa yhtä ilman toista, tai kahta ilman kolmatta.

Minulla oli mielessäni moniakin työhyvinvointiin, laatuun ja tuloksellisuuteen liittyviä aiheita, joista olisi ollut mielenkiintoista ja hyödyllistäkin kirjoittaa. Päädyin kuitenkin lähestymään asiaa yhdestä, perustavaa laatua olevasta näkökulmasta käsin. Mielestäni asiantuntijaorganisaatiossa työskenneltäessä pohja työhyvinvoinnille, laadulle ja tuloksellisuudelle voitaisiin luoda jo pelkästään aivojen toiminnan ymmärtämisellä. Aivot ovat asiantuntijan ja tietotyöläisen tärkein työväline. Jos aivokapasiteetista on käytössä vain murto-osa, menetämme koko ajan valtavan määrän potentiaalia, jolle olisi paljon käyttöä, varsinkin näinä haastavina aikoina.

Lähdetään liikkeelle neuropsykologisista perusteista. Aivojen otsalohkot säätelevät ja ohjaavat monin tavoin kaikkia tiedollisia ja älyllisiä toimintoja. Erityisesti otsalohkojen etuosat mahdollistavat korkeamman älyllisen toiminnan kuten suunnittelun, päämäärän asettelun, ennakoinnin, toiminnan korjaaminen sekä seurausten arvioinnin. Otsalohkot ovat mukana myös sovittamassa tunnereaktioita ja toimintatarpeita yhteen ympäristön tilanteiden kanssa. Lisäksi ne säätelevät tarkkaavaisuutta ja sen suuntaamista toiminnan kannalta tärkeään kohteeseen.

Jotta havainnollistuisi paremmin, miten aivot toimivat, kuvitellaan akuutti stressitilanne, esimerkiksi kohtaaminen karhun kanssa. Nähdessämme karhun, aivoissa käynnistyy monimutkainen prosessi, jonka seurauksena stressihormonit vähentävät toimintaa aivojen etulohkojen alueella merkittävästi. Tämä on ollut eloonjäämisen kannalta tärkeää, jotta varmistetaan nopea päätöksenteko, taistele tai pakene. Stressitilanteessa aivojen etulohkot ovat siis käytännössä ikään kuin kytketyt pois päältä. Tuolloin meidän ei ole mahdollista käyttää suunnittelussa ja muussa tiedollisessa työssä tärkeitä aivojen osiamme, vaikka haluaisimmekin. Aivojen fysiologisia reaktioita vastaan ei voi taistella tahdon voimalla.

Stressaavan tilanteen mentyä ohi, esimerkiksi karhun poistuessa takavasemmalle, stressihormonit palautuvat normaalitasolle. Tämä tunnetaan rentoutumisreaktiona. Sen seurauksena kaikki elimistön toiminnot palautuvat normaaleiksi. Tällöin on jälleen mahdollista palata korkeampaa aivotoimintaa vaativan työskentelyn pariin.

Nykyelämässä harvoin kohtaamme karhuja tai joudumme muutenkaan hengenvaarallisiin tilanteisiin. Elimistömme hälytysjärjestelmä on kuitenkin aina valppaana ja reagoi helposti erilaisiin ärsykkeisiin, sekä sisäisiin että ulkoisiin. Saatamme esimerkiksi säikähtää äkillistä kovaa ääntä, jolloin sama mekanismi aktivoituu. Huomatessamme, että säikähdys oli aiheeton eikä vaaraa ole, rentoudumme jälleen ja palaamme normaalitilaan. Hälytysjärjestelmä aktivoituu myös fysiologisista syistä, esim. verensokerin laskiessa liian alas tai väsyessämme. Tällöin aivot saavat käskyn tankata energiaa, syödä ja levätä, jonka jälkeen palaudumme taas normaaliin toimintakykyyn.

Vaikka työelämässä ei ole juurikaan todellisia uhkia, on elimistömme usein jopa pitkäkestoisessa stressitilassa. Tämä johtuu siitä, että aiheutamme hälytyksiä ja ylläpidämme uhkatilanteita omilla ajatuksillamme. Esimerkiksi erilaiset työpaikan ristiriitatilanteet tai käynnissä olevat ja tulevat muutokset saavat meissä aikaiseksi erilaisia pelkoajatuksia ja uhkakuvia. Nämä ajatukset puolestaan laukaisevat saman primitiivisen stressireaktion. Ja kun ylläpidämme ajatusta pelottavasta ja uhkaavasta tilanteesta, ei elimistöllämme ole tilaisuutta palautua hälytystilasta takaisin normaalitilaan, vaan stressitila pitkittyy. Näin saatamme olla todella pitkiäkin aikoja tilassa, jossa emme pysty hyödyntämään aivojemme täyttä kapasiteettia.

Oman ajattelumme roolin ymmärtäminen on tärkeää stressin vähentämisessä. On olennaista oivaltaa, että omat ajatuksemme aiheuttavat tunteemme. Tällöin turha stressi vähenee ja saamme käyttöömme huikean määrään lisää aivokapasiteettia, jonka hyödyntäminen on ollut mahdotonta stressitilassa. Ennen tunnetta on aina ajatus, joskus se on vain niin nopea, ettemme ehdi panna sitä merkille. Aluksi voi tuntua hankalalta ajatella, että tunteemme ovat aina oman ajattelumme seurausta, eivät suoraan ulkopuolisten olosuhteiden aiheuttamia. Kun kuitenkin mietimme asiaa, huomaamme, että aivan kaikista asioista on mahdollista ajatella monella tavalla. Se miten kustakin asiasta kulloinkin ajattelemme, riippuu osaltaan mielialastamme, väsymystilasta ja lukemattomista muista seikoista.

Aina kun ajatuksiimme liittyy pelkoa, uhkaa, tarvetta suojautua tai puolustaa itseämme tai vaikuttaa toisten silmissä tietynlaiselta, aivomme aktivoituvat stressitilaan ja otsalohkon toiminta kytkeytyy pois päältä. Tämä voi tuntua yllättävältä, onhan työelämä pitkälti rakentunut suorittamisen ja pätemisen varaan. Aivot toimivat kuitenkin parhaiten silloin, kun olotilamme on rento, avoin ja positiivinen. Silloin aivokuoremme uloin osa ja otsalohko toimivat parhaiten ja kykenemme luovaan ongelmanratkaisuun, pystymme näkemään eri vaihtoehtoja laajasti, näemme yhteyksiä asioiden välillä, pystymme rakentavaan yhteistyöhön ja saamme parhaita ideoita. Kun taas olemme kireitä, stressaantuneita, väsyneitä, peloissaan tai paineen alla, ajattelumme kapeutuu, näemme herkemmin uhkia ja vaihtoehtojen määrä sekä laatu supistuvat. Emme pysty paremmanlaatuiseen ajatteluun, vaikka haluaisimmekin. Aivojen on fysiologisesti mahdotonta toimia parhaalla mahdollisella tavalla, kun keho on stressitilassa.

Joukosta löytyy aina joku, joka ajattelee toimivansa tehokkaimmin pienen paineen alla. Tämä onkin totta tietynlaisten rutiininomaisten tehtävien kohdalla. Kuitenkin korkeampaa aivotoimintaa vaativien tehtävien kohdalla on toisin. Monikaan ei ehkä tiedä, kuinka huikean paljon paremmin, laadukkaammin ja tuloksellisemmin hän pystyisi työskentelemään rennossa, avoimessa ja positiivisessa olotilassa.

Haluaisin haastaa teidät mukaan pieneen ajatusleikkiin. Jos aivojen toiminnan ja kokemuksen rakentumisen merkitys ymmärrettäisiin syvällisesti, mitä siitä seuraisi käytännön tasolla?

 Annukka Tihinen
Tuntiopettaja, Täydennyskoulutus

 

Kyyläten vai arvioiden?

Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) on toteuttanut vuoden 2012 alusta korkeakoulujen laatujärjestelmien toisen kierroksen auditointeja. Viime syksynä minulla oli kunnia osallistua opiskelijajäsenenä Mikkelin ammattikorkeakoulun (MAMK) laatujärjestelmän auditointiin.

Itse prosessi auditointia varten alkoi minulla jo keväällä 2011 hakemalla KKA:lle auditoijapooliin opiskelijaedustajaksi. Hakemista varten minun piti kirjoittaa hakukirje ja liittää siihen CV:ni. Opiskelijaedustajien kokoamista koordinoi Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry. Syksyllä 2011 sain KKA:lta tiedon valinnastani auditoijapooliin, jota seurasi KKA:n kansainvälinen auditointikoulutus. Koulutukseen osallistui edustajia ympäri maailmaa ja oli mielenkiintoista kuulla erilaisia näkemyksiä korkeakoulutuksesta eri maista.

Keväällä 2012 KKA:sta lähestyttiin minua ensimmäistä kertaa liittyen MAMKin auditointiin. Ilmaistuani kiinnostukseni auditointia kohtaan piti minun kirjoittaa itsestäni henkilökuvaus ja lähettää päivitetty CV KKA:lle arviointineuvostoa varten, joka asetti auditointiryhmän. Lisäksi minun piti vannoa olevani jäävi auditoimaan MAMKia. Tiedon valinnastani auditointiryhmään sain kesän alussa, josta alkoi auditointiprosessin aikataulun valmistelu.

Auditointimateriaalin saimme käyttöömme syksyn alussa ja ensimmäinen auditointiryhmän kokous oli lokakuussa. Ensi vaikutelma materiaalia lukiessa oli, että eihän siellä toimi yhtikäs mikään. Reaktio pohjautui luultavammin siihen, että peilasin MAMKin toimintoja oman korkeakouluni toimintoihin ja omiin kokemuksiini sekä ajatuksiini korkeakoulutuksesta. Kuitenkin ensimmäisessä kokouksessa ryhmän kanssa käydyssä keskustelussa sitä huomasi, että tuohan on potentiaalinen hyväkäytänne ja tuo onkin vahvuus. Eli voisi puhua yhdenlaisesta korkeakoulukulttuurishokista. Kokouksen jälkeen alkoi auditointikysymysten valmistelu marraskuun auditointivierailua varten.

Auditointivierailu korkeakouluun kestää koko viikon. Maanantai meni matkustaessa ja vierailuun valmistautuessa auditointiryhmnä kanssa. Tiistaista torstaihin haastattelimme yhteensä 16:sta haastattelussa MAMKin henkilöstöä ja opiskelijoita sekä sidosryhmiä. Perjantaiaamuna ennen kotimatkaa kokosimme päällimmäiset ajatukset auditointivierailusta. Iltaisin nautimme kävelystä syksyisessä säässä hotellimme ja tutustuen paikallisien ravintoloiden ruokatarjontaan. Jaksamista auditointivierailun aikana ruokki runsas huumori sekä innostus omia mielenkiinnon kohteita kohtaan.

Raportin koostaminen oli auditointiprosessin työläin vaihe. Kirjoittamisprosessia helpotti MAMKin luoma itsearviointiraportti sekä saamamme vastaukset haastatteluista. Auditointivierailun aikana hahmottui suhteellisen selkeästi jo, mitkä asiat MAMKissa laatujärjestelmän kannalta toimii ja missä on kehitettävää. Tarkempi penkominen ja kyylääminen kirjoittamisen aikana vahvisti näitä käsityksiä ja sen myötä raportti pikkuhiljaa muodostui kokonaisuudeksi. Raportin sisältöä käsiteltiin kahdessa kokouksessa ja KKA:n arviointineuvosto hyväksyi raportin kokouksessaan helmikuussa.

Kokemuksena laatujärjestelmän auditointi oli todella opettavainen. MAMKista sain useita hyviä käytänteitä, joita voin hyödyntää omassa työssäni. Syksyllä 2013 Oamkissa järjestetään sisäisen auditointi. Kannustan kaikkia ilmoittautumaan käytettäväksi auditoijaksi. On rikastuttavaa jo tutustua eri koulutusohjelman käytänteisiin ja sen kautta löytää uusi näkökulmia oman koulutusohjelman toimintaan sekä työhönsä. Kiinnostuneita kannustan myös tutustumaan MAMKin auditointiraporttiin, josta voi löytää ratkaisuja tai ideoita oman arjen haasteisiin.

 Timo Pieti
Suunnittelija, Luonnonvara-alan yksikkö

Miksi koulutusohjelmien itsearviointia tehdään?

Yksiköiden koulutusohjelmatiimit ovat kokoontuneet kevään aikana ahkerasti. Esityslistoilla on ollut opiskelijakyselyn tulosten pohdintaa ja itsearvioinnin laatimista. Rehtorin toimiston koulutussuunnittelijoina olemme suunnitellun mukaisesti kiertäneet tiimien kokouksia, esitelleet itsearvioinnin toteutusta ja vastanneet esiin nouseviin kysymyksiin. Usein on kysytty mm. mihin itsearviointeja käytetään. ”Koulutusohjelmien omaan kehittämiseen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen Oamkin sisällä”, olemme vastanneet.
 
Luonnonvara-alan yksikkö lähti liikkeelle ensimmäisenä; ensimmäinen asiaa pohtiva kokous oli jo tammikuussa. Oli mukava nähdä, että paikalla oli melkein enemmän opiskelijoita kuin henkilökuntaa! Sosiaali- ja terveysalan yksikön kokoukset tulivat tietoon kootusti, reilulla kolmen kuukauden varoitusajalla. Myös sähköpostia ja ruokatunteja Alwarissa on hyödynnetty itsearvioinnin teon opastuksessa. Liiketalouden yksikössä itsearviointiprosessi on aikataulutettu esimerkillisesti. Laatukoordinaattori kutsuu kaikki ko-tiimien kokoukset koolle ja huolehtii, että jokaisen koulutusohjelman itsearviointiraportti käsitellään johtoryhmässä ennen sen toimittamista eteenpäin.  Tekniikan yksikössä järjestetään kaikille koulutusohjelmille yhteinen keskustelutilaisuus opiskelijakyselyn tuloksista ennen koulutusohjelmatiimien kokouksia. Kulttuurialan yksikössä on työn alla palautetilaisuuksien järjestäminen opiskelijoille, jotta saadaan selville mitä opiskelijakyselyn kaikki tulokset tarkoittavat.
 
Koulutusohjelmatiimit ovat suhtautuneet itsearviointiin positiivisesti ja työskentelyn aloitettuaan huomanneet lomakkeen olevan hyödyllinen työkalu oman koulutusohjelman kehittämisessä. Kriittistä palautetta on tullut muutamasta vaikeasti muotoillusta, abstraktimmasta kysymyksestä. Palaute otetaan vastaan ja ”kapulakieltä” yritetään välttää tulevaisuudessa. Opiskelijakyselyn tulokset vaikuttavat yksikössä kuin yksikössä aika hyviltä, vaikka kehittämistäkin kaivataan tietyissä asioissa. Opiskelijat ovat nostaneet esiin olennaisia kehittämiskohteita, kuten lukujärjestysten aikataulutuksen, omien opintojen suunnittelun ja ohjauksen resurssit.  Opiskelijakyselyn raporttien muoto ei tällä kertaa ole miellyttänyt kaikkia – edellisen kyselyn Word-raportit ovat vaihtuneet PowerPoint-muotoisiin koonteihin. Aika lailla tietoa niistä on kuitenkin saatavissa.
 
Koulutusohjelmatiimien kokoukset jatkuvat koko kevään ajan; varsinkin huhtikuun alkupuolella kalenterissa on monta merkintää. Koulutusohjelmien itsearviointiraportit toimitetaan Rehtorin toimistoon huhtikuun loppuun mennessä ja ne sijoitetaan hyvien käytäntöjen jakamiseksi Heimoon toukokuun alussa.
 
Johanna Huttunen & Marianne Isola
Rehtorin toimiston koulutussuunnittelijat

Tunnelmia hyvien käytänteiden kierrätyksen iltapäivästä

Torstaina kokoonnuimme Tekniikan yksikössä kierrättämäään hyviä käytänteitä. Puheenvuorot olivat kiinnostavia ja innostavia. Koulutusmateriaali laitetaan Heimoon jakoon, mutta onhan silti aivan eri asia kuunnella paikan päällä ja saada vastauksia mieleen nousseisiin kysymyksiin. Kiitokset kaikille alustajille ja aktiivisille osanottajille. Tässä muutamia tunnelmapaloja iltapäivästä.

Kahvia ja pullaa oli tarjolla ennen koulutusta. Hyvältä maistui.

 
Kahvipöytäkeskustelussa pohdittiin sidosryhmäyhteistyötä.
 
 
Ihan aiheeseen liittyvää sisältöä 🙂
 
 
Laatuleipuri oli jälleen ollut ahkera. Jokaista osallistujaa odotti tuore päivän laatuleipä.
 
 
Vararehtori Jyrki Laitinen kävi avaamassa koulutuksen. Tämän jälkeen ohjelmassa oli hyvien käytänteiden kierrätystä ihan urakalla.
 
 
Tärkeä tämäkin,  niin jaksaa taas keskittyä iltapäivän sisältöön.
 
 
Panelisteillamme oli hyviä näkemyksiä ja kokemuksia sidosryhmien osallistumisesta koulutusohjelmatiimien toimintaa. Muut osallistujat eivät jääneet pelkästään kuuntelemaan vaan saimme hyvän keskustelun aikaiseksi. Kiitokset siitä kaikille osallistujille!
 

 

Tietotekniikan opettajat yhteistyössä yli yksikkörajojen

Kevätlukukauden alkaessa joukko Oamkin tietotekniikan opettajia kokoontui Kotkantien kampukselle tapaamaan toisiaan. Tämä tietotekniikan opettajien tiimin aloituskokous keräsi mukaan osallistujia neljästä yksiköstä. Tartuimme toimeen, kun saimme työryhmän perustamiselle vihreää valoa vararehtorin suunnalta käsiteltyämme asiaa laatukoordinaattoreiden kokouksessa loppuvuodesta. Tietotekniikan opettajien ammattikorkeakoulutasoisella yhteistyöllä on tavoitteena kokemusten vaihtaminen, tietotekniikan perusopetuksen kehittäminen sekä yhteisen, opetustyötä palvelevan verkkomateriaalin tuottaminen.

Yhdessä toimimalla voimme levittää hyviä käytänteitä sekä tehostaa työntekoa. Työn mielekkyys lisääntyy, kun samoja yhteisiä ohjeita ei tarvitse jokaisen opettajan erikseen tehdä. Paitsi tietotekniikan opettajat, myös opiskelijat voivat osallistua materiaalin työstämiseen esimerkiksi oppimistehtävien muodossa.

Eri yksiköissä tietotekniikkaa opetetaan eri laajuuksin ja sisällöin. Yhteistä sisältöä kaikissa yksiköissä on Oamkin järjestelmiin ja käytäntöihin perehdyttäminen (esimerkiksi intra, sähköposti ja atk-ohjeet) sekä työkaluohjelmien (Microsoft Word, Excel ja PowerPoint) opetus.

Kevään aikana Liiketalouden yksikön opiskelija tekee opinnäytetyön, jossa kartoitetaan tarkemmin Oamkin tietotekniikan perusteisiin liittyviä opintojaksoja ja niiden sisältöjä opsien perusteella. Opiskelija haastattelee myös yksiköiden tietotekniikan opettajia, jotta saadaan tarkempaa tietoa mm. opetusmenetelmistä. Tämä kartoitus antaa tietotekniikan opettajien tiimille eväät analysoida tarkemmin kaikille yhteinen sisältö sekä aloittaa yhteisen materiaalin suunnittelu.

Opiskelijoiden vaihteleva lähtötaso on nähtävissä kaikissa yksiköissä. Sosiaalisessa mediassa toimiminen on opiskelijan arkipäivää, mutta työkaluohjelmien tehokkaassa käytössä on paljon opittavaa. Hyvät tietotekniset taidot helpottavat paitsi opinnoissa etenemistä myös työelämään siirtymistä.

Tietoteknisten työvälineiden hallinta on työelämän edellyttämää geneeristä kyvykkyyttä siinä missä hyvät viestintä- ja vuorovaikutustaidot. Tietosuojan merkityksen tiedostaminen (korostuen erityisesti sosiaali- ja terveysalalla), työkaluohjelmien sujuva käyttö sekä valmiudet ottaa haltuun nopeasti uusia laitteita ja järjestelmiä ovat työnantajien odotuksia alasta riippumatta. Hyvät tietotekniset taidot turvaavat työelämään siirtyvien osaajien mahdollisuutta keskittyä oman ammattialansa ydintehtäviin. Tietotekniikan opetuksen tulee vastata työelämän odotuksiin, ja se, jos mikä, on meille hyvä syy yhdistää voimat opetuksen kehittämisessä!

Kirsi Jokinen                                                                                           Paulina Melakari-Mustonen
lehtori                                                                                                       tuntiopettaja
laatukoordinaattori                                                                             laatukoordinaattori
Sosiaali- ja terveysalan yksikkö                                                      Kulttuurialan yksikkö

Laatuauditointi – kaavamaisia ulkoa opeteltuja vastauksia vai aitoa kehittämiseen tähtäävää keskustelua?

”Sydän hakkaa vimmatusti, kädet hikoilevat ja tuntuu, että on vaikea hengittää. Pitääkö sitä kaikkeen lupautua? Neuvotteluhuoneen valtavan pöydän takana istuu mies tumma puku päällä ja kohta se kysyy jotain MINULTA. Entä, jos en osaa vastata? Entä, jos sanat eivät vain tule kurkusta ulos?”

Fiilis olisi voinut olla yllä kuvatun kaltainen. Todellisuudessa näin jälkikäteen muisteltuna en muista, että olisiko jollain miehistä ollut puku päällä ja istuimmeko erityisen ison pöydän takana. Sen muistan, että meitä vastaajia oli useita ja keskustelussa oli oikeasti keskusteleva ja kehittävä sävy. Tilaisuudesta jäi hyvä fiilis!

Hyvällä fiiliksellä ei kuitenkaan yksistään kehitetä asioita. Tarvitaan aina vaan uusia tekoja matkalla kohti laadukkaampaa toimintaa. Yhteisellä matkallamme kohti edelleen parempaa laatua ja arjen käytäntöjä toivon, että pääsemme myös kevään kehityskeskusteluissa kehittämiseen tähtäävään keskusteluun ja yhdessä sovittuihin toimiin asioiden parantamiseksi. Auditoinnin pohjalta laaditussa korkeakouluneuvoston arviointiraportissakin todetaan, että korkeakoulun kehittämiskohteiden priorisointi edistäisi laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuuden arviointia ja kehittämistä. Kaikkea ei siis tarvi muuttaa yhdellä kerralla!

Tiina Gallén
Osastonjohtaja, Yliopettaja
Liiketalouden yksikkö

Mitä, missä, milloin?

Vuoden 2011 lopussa jäin kotiin odottelemaan vauvan syntymää. Tunnelmat oli leppoisat ja silti jännittyneet.  Jäin hyvillä mielin töistä pois, kun syksy oli huipentunut hyvin menneeseen auditointivierailuun. Tiesin että hetken voi huokaista ennen kuin alkaa uudet haasteet puhaltaa omissa päivissä – ja öissä. Edessä oleva elämänmuutos jännitti. Kun ensimmäinen lapsi syntyy, on kaikki uutta. Mielessä on paljon kysymyksiä, joihin saa vastauksia vasta kun lapsi on konkreettisesti sylissä.

Vuosi 2012 kiteytyy yhteen pieneen ihmiseen, joka syntyi tammikuussa ja lähti kävelemään joulukuussa. Siinä välissä vauva kasvoi vähän isommaksi ja minä opettelin äitiyttä. Niin kokonaisvaltaisesti vaikuttavaa asiaa en toista keksi kuin mitä lapsen syntymä on. Se pyöräyttää maailman ympäri ja antaa suurimmat ilot ja huolet. Se järjestää toimintaa päiviin ja öihin. Se antaa mahdollisuuden kasvaa ihmisenä ja samalla saa huomata myös oman pienuutensa. Kun aina ei vain jaksa. Kun haluaisi vain nukkua. Edes hetken.  Ja silti, kun katselee omaa pientä lasta, ei rakkaampaa löydy.

Tällaisen vuoden jälkeen tuntui kummalliselta kävellä työpaikalle ja avata työhuoneen ovi. Kaikki oli jotenkin niin tuttua ja silti mikään ei kuitenkaan ollut ihan samalla tavalla kuin ennen. Mietin, mitä täällä on tapahtunut sillä aikaa kun olin kotona, onko muutoksia ollut paljonkin, kun Oamkista tehdään osakeyhtiötä.

Reilun viikon ajan olen hahmotellut mielessäni Oamkin asioita. Tutut työryhmät ovat toiminnassa, muistioista näkyy, mistä asioista on vuoden aikana keskusteltu. Ne löytyivät helposti tutusta paikasta! Toimintakertomukset on tehty ja samoin suunniteltu seuraavaa vuotta. Huomaan, että tuttuja juttuja löytyy kun luen dokumentteja intrasta, joka on varsin samanlainen kuin lähtiessäni vuosi sitten. Tuntuu siltä, että muutoksia on tulossa mutta vielä ne eivät konkretisoituneet arkeen. Keskusteluissa ne kuuluvat kyllä.

Huomaan, että pientä jännitystä on ilmassa. Mitä tarkoittaa kun Oamk on osakeyhtiö? Mitä se tarkoittaa MINUN työssäni? Ja tässä minä  on ihan jokainen meistä. Miten organisaatio muuttuu? Kuka on esimieheni ja kenen kanssa teen töitä? Ennen kaikkea:  tarvitaanko minua? Tällaisia ajatuksia leijuu ilmassa. Huomaan, että tässä muutosvaiheessa tarvitaan tiedottamista, viestintää ja keskustelua vieläkin enemmän kuin aiemmin. Onko sitä riittävästi? Mielestäni ei ole. Vuoropuhelun on muutoksessa oltava jatkuvaa, koska pienikin viive lisää huhuja. Kun siis rakennetaan uutta, visioidaan tulevaa ja samalla mietitään, pitäisikö jotain tiedottaa ja missä vaiheessa – ollaan jo vähän myöhässä.

Onneksi tällaisissa muutoksissa ei tarvitse odottaa siihen, että lapsi on sylissä, ennen kuin tietää mitä todella tapahtuu. Viestintäkanavia on nykyään paljon jos niitä halutaan käyttää. Ainut mahdollisuus ei ole tiedotustilaisuus kerran tai kahdesti lukukaudessa ja muutama tiedote intrassa.  Toivon siis näin uuden kynnyksellä, että luomme yhdessä uutta hyvää Oamkia keskustelevassa hengessä ja työtä rinnakkain tehden. Silloin voidaan puhua aidosta ja rohkeasta Minun Oamkistani. Organisaatio on juuri niin hyvä kuin ihmiset, jotka siellä tekevät työtä. Epätietoisuus tulevasta ei lisää kenenkään työmotivaatiota.

Innostavaa työvuotta kaikille!

”Elämä on juna, ei asema”

Olen kirjoittanut 1,5 vuoden aikana tähän blogiin viisi kertaa. Aiheitani ovat olleet opiskelijakysely ja palautteenanto, sitoutuminen ja työhyvinvointi, ulkoinen auditointi, laatukiertue ja sen kuulumiset sekä oma harjoitteluaikani. Sanomani laadusta on varmaankin jo mennyt perille! Tämä onkin sitten kuudes ja samalla viimeinen kirjoitus, sillä laatukoordinaattorin sijaisuuteni loppuu ja Sari Ahvenlampi ottaa taas ohjat.

Näin viimeiseksi aiheeksi tuli mieleeni työnkierto. Listasin juuri työkokemukseni Oamkissa ja hämmästyin itsekin, kuinka paljon tähän 1,5 vuoteen on mahtunut. Aloitin kolmen kuukauden harjoittelun rehtorin toimistossa aprillipäivänä 2011 opinto- ja laatuasioiden sekä kv-asioiden hallinnon tehtävissä. Sen jälkeen työtehtäväni jatkuivatkin laatukiertueen lisäksi opintotukilautakunnan tehtävissä. Oamkin tasa-arvosuunnitelman tulin tekemään parin päivän varoitusajalla. Tasa-arvosuunnitelman valmistelun jälkeen vietin kuukauden gradun parissa, mutta sitten opintojen ohjauksen hallinnollisissa tehtävissä tarvittiin apua. Ehkä yllättävin oli tämä sijaisuus tki-toiminnan laatukoordinaattorina ja sain tutustua taas yhteen uuteen puoleen Oamkin organisaatiosta ja sen hallinnosta. Työtehtäväni ovat vaihtuneet melko tiuhaan tahtiin, mutta laatu ja siihen liittyvä työ on silti ollut osana jokaista työpäivääni tavalla tai toisella. Koen, että vaihtelu on ollut virkistävää ja suosittelen sitä kaikille! Yksiköiden yhteistyön lisäämiseksi työnkierrosta on Oamkissa ollut puhetta jo useita vuosia.

”Elämä on juna, ei asema”, kirjoittaa Paulo Coelho. Tämä junamatka Oamkissa on ollut erittäin antoisa ja opettavainen. En jää kaipaamaan pitkiä kokouksia ja tietokoneella istumista, mutta työstä saamiani uusia kokemuksia ja oivalluksia sekä tietenkin mukavia työkavereitani tulen muistelemaan lämmöllä.

Markus Mäkitalokin kiitti kauniisti hallintoa omassa ”jäähyväiskirjoituksessaan”, joten minäpä kiitän hallinnon lisäksi OSAKOa ja kaikkia muita, keiden kanssa olen ollut yhteistyössä!

Pinja Hietalahti

Harjoittelija, Toimistosihteeri, Suunnittelija ja Tki-laatukoordinaattori

Rehtorin toimisto

Kaksi työn täyteistä ja opettavaa vuotta

Opiskelijakunta OSAKOssa kaksi vuotta koulutuksen kehittämisen parissa työskentely on antannut minulle repun täyteen eväitä tulevaisuudelle.

Toimistomme pikkujoulujen alkuun on enää kolmisen tuntia ja silloin on työni hallituksessa suurilta osin ohi. Enää huolehdittavana on perehdytys, yksi tärkeimmistä osista OSAKOn laadunvarmistusjärjestelmää.

 Nyt kun pakollinen laatu on mainittu, voidaan palata muistelemaan menneitä vuosia hieman lisää. Olen kahden vuoden aikana toiminut muun muasssa opintoasioiden-, laatukoordinaattoreiden-, opetuksen kehittämisen- ja valintaperustetyöryhmässä sekä tki-johtoryhmässä ja yksikönjohtajien kokouksessa. Lisäksi olen ollut tuomassa opiskelijoiden näkökulmaa Oamkin strategiaan ja kehittämissuunnitelmaan. Tässä kuitenkin murto-osa yhteistyöstä Oamkin kanssa. Paljon on kokouksissa istuttu, paljon on opittu ja ennen kaikkea asioita olemme yhdessä kehittäneet.

 Lisää muistelua OSAKOn omassa haikuja kellarista -blogissa: http://blogit.oamk.fi/haikujakellarista/

Oikeastaan tahdonkin enää vain kiittää Oamkin hallintoa. Opiskelijoita ja opiskelijakuntaa kuunnellaan ja arvostetaan.

Hyvää joulua ja laadukasta vuotta 2013!

Markus Mäkitalo
hallituksen puheenjohtaja, OSAKO