Category: Hyvät käytänteet

Aurinkoista pakkaspäivää Sosiaali- ja terveysalan yksiköstä! Talven selkä alkaa hiljalleen taittua, kun huomaa keskipäivän auringonsäteiden jo häikäisevän silmiä. Tuntuu hyvältä pitkän pimeän jälkeen, kun edessämme ovat pian taas keväiset hanget. Pakkasmittarin lukemat toisin houkuttavat vielä ihastelemaan maisemaa sisätiloista. Aamun työmatka taittui pikavauhtia, liekö kävelyä vauhdittanut juuri -26 asteen pakkanen.

Aloitin työni Oamkissa tietotekniikan ja tilastotieteen lehtorina viime elokuussa. Vaihdon työmatkaliikenteessä auton polkupyörään ja lumipeitteen myötä siirryin kävelemään työmatkat. Syksy toi monenlaisia muutoksia arkeeni. Jätin taakseni 15 vuoden työrupeaman yritysmaailmassa ja suuntasin kohti uutta. Aiemmat opintoni ammatillisessa opettajakorkeakoulussa johdattelivat minut opetustyöhön. Aika tarkalleen kolme vuotta sitten kävelin näitä samoja käytäviä opetusharjoittelijana. Yksi ammatillinen haaveeni on toteutunut ja tunnen työn iloa sekä työn imua.

Oppaina opettajan ja opiskelijan työhön minulla on ollut kaksi luotettavaa ”kaveria” Heimo ja Oiva. Nämä ”kaverit” ovat täällä kaikkien kavereita. He tietävät miltei kaikesta kaiken ja heiltä löytyy yleensä vastaus visaisimpiinkin kysymyksiin. Olemme tekemisissä päivittäin. Hienot nimet on henkilökuntaintralle ja opiskelijaintralle annettu! Miten sitten tutustuin näihin ”kavereihin”? Uusille opettajille järjestettiin miltei kaksi viikkoa kestävä perehtymiskoulutus, jossa käytiin läpi ammattikorkeakoulua toimintaympäristönä sekä käytännön työtehtäviin liittyviä asioita. Työyhteisöön sosiaalistumista ovat tukeneet ammattitaitoiset ja avuliaat kollegat, erityisesti oma mentorini. Kevätlukukauden käynnistyessä tunsin jo olevani osa Oamkin ”heimoa”.

Tulen jatkossa toimimaan yksikössämme laatukoordinaattorina ja kevään aikana perehdynkin laatukoordinaattorin tehtäviin. Monenlaista taikinaa olen vuosien saatossa ollut vaivaamassa: enimmäkseen palvelunhallinnan prosesseja, tietojärjestelmiä ja projekteja. Kustannuspaineet ovat olleet kovat ja resurssit koko ajan vähenemään päin. Ainoa resepti, joka on toiminut aina, on ratkaisukeskeisyys. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että käännetään ongelmat tavoitteiksi ja lähdetään määrätietoisesti kulkemaan tavoitteita kohden. Yksinkertainen resepti, joka on moneen kertaan testattu ja toimivaksi todettu. Silloin kun ajat ovat löyhemmät, on aikaa tehottomuudelle. Aikojen kiristyessä on tärkeää, että prosessit toimivat.

Aiemmassa työssäni olen kehittänyt IT palvelunhallinnan prosesseja. Näkökulma laatuun ja laatutyöhön on ollut sen mukainen. Nyt pohdin, mitä laatutyö ja laatu tarkoittavat koulutus-, tutkimus- ja kehitystyössä. Laatutyön miellän tässäkin yhteydessä jatkuvana prosessina, jossa suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja tehdään tarvittavat korjaukset. Toiminta pyritään vakiinnuttamaan tasolle, jolle päästiin ja sykli käynnistyy uudelleen korkeammalta kehityksen tasolta. Prosessissa tapahtuu oppimista ja se vie koko ajan lähemmäksi tavoitteita. Dokumentointi on keskeinen osa laatutyötä.

Laatutyötä ei tehdä auditointeja varten, vaan siksi, että henkilöstön, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien työ olisi mahdollisimman sujuvaa. Opiskelijan näkökulmasta laatu on sitä, että opiskelijat oppivat ajantasaiset sisällöt ja käytännön taidot, hankkivat työelämävalmiudet ja muodostavat vankan perustan ammatilliselle identiteetille. Tämän tulisi tapahtua siten, että opinnot etenevät aikataulussaan. Ihanteellista olisi, että työelämäyhteys muodostuisi luontevasti opintojen edetessä. Henkilökunnan näkökulmasta laatu on sitä, että henkilöstöllä on hyvät edellytykset tehdä työtään. Työn tekemisen edellytyksiä ovat toimivat työvälineet ja prosessit, selkeä vastuunjako ja avoin viestintä. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on myös tärkeä näkökulma laatuun.

Jotta leipomomme pystyy tuottamaan aina vaan maistuvampaa laatuleipää, on toimeen hyvä tarttua yhdessä. Makuasioista ei voi kiistellä, mutta väitän, että positiivisella asenteella ja pitkäjänteisellä työllä saamme aikaan pikantin makuelämyksen. Hyvän reseptin hienosäätäminen vaatii jatkuvaa panostusta. Onnistunut taikinajuuri on usein pitkäjänteisen kehitystyön tulos. Leipomomme vahvuutena ovat ensiluokkaiset raaka-aineet ja ammattitaitoiset leipurit!

Ulkoisen auditoinnin tuloksia odotellen ja laatuasioihin itseään sisään ajaen,

Kirsi Jokinen, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

TKI-toiminta ja aluekehittäminen opettajien ja opiskelijoiden arjessa ja oppimisympäristössä

Oamkin opetuksen kehittämisen työryhmä Peda-tiimi kutsuu osallistumaan toiseen Oamkin henkilöstölle ja opiskelijoille avoimeen Pedagogiseen Foorumiin 23.2.2012 klo 13:00 – 16.30.

Seminaarin teemoja ovat oppimisen työelämälähtöisyys ja projektiperustainen oppiminen. Tulemme kuulemaan esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä niin Oamkin sisältä kuin muualtakin  ammattikorkeakoulutuksen kentältä. Seminaari toteutetaan yhteistoiminnallisena.

Seminaarin avauspuheenvuoron käyttävät rehtori Jouko Paaso ja ammatillisen opettajakorkeakoulun johtaja Asko Karjalainen. Vierailevaksi puhujaksi saamme tutkimusjohtaja Katariina Raij’n Laurea-ammattikorkeakoulusta. Hän esittelee laajasti tunnettua ja tunnustettua Learning by Developing –työelämälähtöisen oppimisen mallia. Oman talomme hyviä käytäntöjä esittelevät Lehtori Eero Nousiainen tekniikan yksiköstä ja yliopettajan Jouko Isokangas liiketalouden yksiköstä. Eero kertoo projektiperustaisen oppimisen toteutuksesta tekniikan alalla ja Jouko esittelee Oamkin työelämäyhteistyön toimintamallia.

Oamkin visiona 2015 on, että ”Oamk tunnetaan yrityksiä ja työnantajia lähellä toimivana, elinkeinoelämän tarpeita kuuntelevana innovatiivisena toimijana sekä toimialojen välisen kasvun, yritystoiminnan ja hyvinvoinnin kehittäjänä.” Strategiamme nostaa yhdeksi kehittämisen päämääräksi, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä aluekehitystyö ovat osa opettajien ja opiskelijoiden arkea ja oppimisympäristöä. Toimenpiteinä päämäärän saavuttamiselle ovat opetuksen kehittäminen tki-toiminnan avulla, työelämäpalautteiden systemaattinen hyödyntäminen opetussuunnitelmien kehittämiseksi sekä korkeakouluyhteisön ulkopuolisten työelämäjaksojen käyttöön ottaminen. Strategista päämäärää tavoitellaan myös oppimisympäristöjä kehittämällä. Tähän sisällytetään seuraavia toimenpiteitä: opiskelijoita kannustetaan ottamaan entistä enemmän vastuuta omasta oppimisestaan ja vaikuttamaan aktiivisesti koulutuksen kehittämiseen, toteutetaan työelämää simuloivia ja kehittäviä oppimisympäristöjä, mahdollistetaan joustavat ja vaihtoehtoiset opintopolut, kehitetään opinnäytetyö- ja harjoittelukäytänteitä sekä varmistetaan koulutusprosessin tuloksellisuus ja laatu.

Oamkin strategiaa ja kehittämissuunnitelmaa tarkentavat opetuksen kehittämisen linjaukset nostavat pedagogisiksi periaatteiksemme tutkivan ja kehittävän yhteistoiminnallisen oppimisen. Tällä tarkoitetaan muun muassa sitä, että ”oppiminen nähdään yhteisenä tiedonrakentelun prosessina ja tiedon ymmärretään syntyvän yhteistoiminnan tuloksena. Kehittävä oppiminen nostaa työelämälähtöisyyden oppimisprosessin keskiöön, jolloin kaikilla opinnoilla tulee olla työelämän näkökulmasta perusteltu tarve. Oppiminen on vastavuoroista asiantuntijuuden jakamista oppimisyhteisössä, jolloin opiskelijat, opettajat ja työelämäkumppanit oppivat toinen toisiltaan. Opiskelija on vastuussa omasta oppimisestaan. Opettajan ja tuutorin rooli oppimisen ohjaajana on ohjata opiskelijoita etsimään ja rakentamaan uutta tietoa sekä sitoutumaan oppimista edistävään työskentelyyn.  Opettajuus merkitsee aitoa kiinnostusta opiskelijoiden oppimista kohtaan ja halua edistää oppimisen yhteisöllisyyttä. Opettajan roolissa yhdistyvät substanssiin, pedagogiikkaan ja ohjaukseen liittyvä osaaminen. Yhteistoiminnallisuus opetusmenetelmänä painottaa yhdessä oppimista pienissä ryhmissä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.”

Moni meistä tunnistaa strategiasta ja pedagogisista periaatteista tuttuja asioita, joita on itse edistänyt jo pitkään ja nähnyt ympärillään muidenkin työskentelevän uutterasti niiden eteen. Hyvien käytäntöjen ”tunnistaminen ja tunnustaminen” on yksi opetuksen kehittämisen keskeinen idea. Silloin tällöin on antoisaa kokoontua vaihtamaan kokemuksia ja ideoita muiden kehittäjien kanssa. Pedagoginen Foorumi on perustettu juuri tätä varten. Se on koko Oamkin henkilöstölle avoin keskustelun ja kannanottamisen foorumi, joka kokoontuu pari kertaa lukukaudessa. Sen on samalla tarkoitus olla myös opetuksen kehittämisen ”kirppis”, josta pienellä panostuksella saa mukaansa paljon käytännöllistä ja hyödyllistä.

Lämpimästi tervetuloa Pedagogiseen Foorumiin 23.2.2012 klo 13:00 – 16:30 tekniikan yksikön auditorio 1:een! Ilmoittautuminen on avoinna intran ajankohtaispalstalla kohdassa ”Seminaarit ja konferenssit” 16.2.2012 asti.

Peda-tiimin puolesta,

Tomi Guttorm, Tiina Laajala ja Marianne Isola

P.S. Tutustu myös ”Opiskelijan oppimisen ja hyvinvoinnin kokonaisvaltainen tukeminen Oamkissa” –kehittämishankkeen järjestämään koulutukseen Linjaa ja laatua oppimiseen (3 op), jossa syvennytään työelämälähtöiseen oppimisprosessin suunnitteluun pedagogiset periaatteet huomioiden. 

Henkilökuntaintramme nimettiin tuttavallisesti Heimoksi samalla, kun Oiva ja Aimokin saivat nimensä. Nyt Heimon nimipäivänä aloin miettiä, että ei tuo tutulta kuuluva ja perisuomalainen nimi ole sittenkään kovin yleinen. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2008 loppuun mennessä oli maassamme ristitty 7913 lasta Heimoksi. Heistä kaksi on ollut tyttöjä. Lieneeköhän näihin poikkeuksiin ollut syynä papin vai vanhempien suuripiirteisyys?

Tunnettuja Heimoja ovat olleet Heimot Tauriainen (uutisankkuri), Haitto (viulutaiteilija) ja Lepistö (näyttelijä). Nykyheimoista ainakin Heimo Hohto eli Heimo ”Holle ” Holopainen viihdyttää meitä radioaalloilla viikoittain.

Pohdin työni puolesta, kuinka tämä oma Intra-Heimomme on kotoutunut arkeemme. Meidän Heimommehan on lukuisista kaimoistaan poiketen vielä oppimisiässä. Se räätälöityy käyttäjänsä mukaan muutamien perusolettamusten pohjalta ja jokainen voi muokata sitä mieleisekseen varsin vaivattomasti, kunhan oppii muutaman peruskikan. Tähän on ollut tarjolla koulutusta halukkaille ja näin on myös jatkossa.

Heimo on toimiva työpöytä ja kätevä ajankohtaistyökalu, mutta sitä on syytä käyttää aktiivisesti. Jos tiedotteita ei poista lukemisen jälkeen, voi tavaraa kertyä liiaksi asti. Henkilökohtaisesti ole huomannut kierrätystorin toimivuuden hankkiutuessani eroon muutamista tarpeettomiksi käyneistä huonekaluista ja televisioista. Ainakin muutama vaihto-opiskelija on saanut asuntoaan kalustettua tämän palstan välityksellä. Vapaa sana on myös mukava paikka kommentointiin ja kiitosten antamiseen laajemmallekin kohdejoukolle.

Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointiryhmä nosti vierailunsa päätteeksi intrakokonaisuutemme esiin hyvänä ja toimivana käytänteenä. Lukuisat vieraat, joille järjestelmää on esitelty, ovat olleet myös varsin kiinnostuneita ja onpa järjestelmää kyselty ostettavaksikin muille korkeakouluille. Heimo, Oiva ja Aimo ovat Oamkin omaa tekoa. Varsinaiseen järjestelmään sisältyy paljon käyttäjille näkymätöntä osaamista. Villakoiran ydin on kuitenkin intraan sijoitettu toiminnanohjaus- ja laadunvarmistusjärjestelmä ja sen edellyttämä dokumenttivarasto. OSEKK-tasoista Kokonaisarkkitehtuuria on vasta alettu suunnitella, mutta eräitä sen keskeisiä osia meillä on jo olemassa. Tästä Heimo ja Oiva ovat hyviä esimerkkejä.

Toiminnanohjaus ja laadunvarmistus edellyttävät jatkuvaa päivittämistä kaikilla toiminnan tasoilla. Muuten järjestelmä muuttuu eläväksi arkistoksi. Meidän on muistettava huolehtia jokaisen organisaatiomuutoksen ja tehtävien uudelleen järjestelyn yhteydessä, että asiat kuvatuvat oikein ja ajan tasaisina myös intran tietosisällöissä.

Oamk on suurten haasteiden edessä. Meistä tulee osakeyhtiö ja joudumme tiukalle säästökuurille. Samanaikaisesti tuloksellisuutemme on parannuttava. Rakenteellisesti ehjä ja kattava toiminnanohjausjärjestelmä selkiyttää toimintaamme ja auttaa meitä hahmottamaan muutostilanteiden vaikutukset merkittävästi aiempaa paremmin. Toiminnan tuloksen me kaikki saamme aikaan yhteistyöllä.

Juhlitaan siis Heimon päivää hyvillä mielin ja Joulua odottaen. Oivan päivänä 29.5. olemme monessa asiassa nykyistä viisaampia.

Risto Kimari, vararehtori

Aloitin syksyllä jatko-opinnot Jyväskylän yliopistossa ja olen ollut hyvin yllättynyt siitä, kuinka käytännönläheistä opetus on ollut. Luulin, että yliopistossa käydään vain luennoilla silloin kun jaksetaan ja sen jälkeen mennään tenttiin monta tenttikirjaa lukeneena. Ei se sittenkään niin mennyt. Luennoilla käydään teoriaa läpi ja olen todennut, että siellä on hyvä  istua ja kuunnella. Melkein jokaisessa kurssissa on luentojen lisäksi demo tunnit, jossa demonstroidaan luennolla käydyt asiat. En vielä tiedä, onko näin jokaisella kurssilla, mutta syksy on näyttänyt tältä osalta hyvältä.

 Aloin miettiä asiaa, aina kehutaan, kuinka käytännönläheinen koulu ammattikorkeakoulu on (olen myös itse kehunut). Onhan se sitä. Tällä hetkellä puhun vain hyvinvointiteknologian alan puolesta, koska muualta minulla ei ole kokemusta. Tehdään projekteja työelämälle, käytetään hyödyksi koulun laitteita, työharjoittelu yms. Silti mielessäni on paljon kursseja, joissa voitaisiin käyttää enemmän hyödyksi laboratorion laitteita ja moniin kursseihin voitaisiin ottaa lisäksi käytännönläheinen oppiminen sekä tietotekniikan opetusta voitaisiin soveltaa hyvinvointiteknologiaan.

 Kävin syksyn aikana kurssin johdatus erityisliikuntaan, jossa kurssin aikana testasimme eri erityisliikunnan lajeja, pelasimme mm. pyörätuolikoripalloa, istumalentopalloa ja maalipalloa. Kurssin aikana kävimme tutustumassa erilaisiin Jyväskylän kaupungin järjestämiin erityisliikunnan ryhmiin, joissa toimimme tarvittaessa avustajina, tällä tavalla tutustuimme monipuolisesti erityisryhmiin ja opimme toimimaan heidän kanssa. Voin kuvitella, että kaikki kurssilaiset tietää nyt miksi eri tilojen pitää olla esteettömiä, miten eri liikuntalajeja voi soveltaa liikkujille sopiviksi ja mikä tärkeintä kaikki on tutustunut erilaisiin ihmisiin. En tiedä tekeekö Sosiaali- ja terveyden alan yksikkö yhteistyötä Oulun kaupungin kanssa erityislasten, -nuorten ja –aikuisten kanssa, mutta siinä olisi väylä opiskelijoiden tutustua heidän monipuoliseen maailmaan.

 Ammattikorkeakoulussa on paljon kursseja, joissa käytetään hyväksi käytännönläheistä oppimista, mutta kysynkin teiltä, voiko sitä olla vieläkin enemmän? Ammattikorkeakoulu on tunnettu siitä, että se valmistaa työelämään käytännönläheisen oppimisen kautta. Jos yliopisto on tullut tässä lähemmäs ammattikorkeakoulua, niin pitäisikö ammattikorkeakoulun mennä vielä vähän edemmäksi asian suhteen? Heitänkin nyt haasteen opettajille, voittako te tehdä omasta opetuksestanne vielä käytännön läheisempää? Olettako käyttäneet kaikkia koulun laitteita hyödyksi opetuksessanne?

 Jonna Herva, opiskelija

Iloiset terveiset Liiketalouden yksiköstä! Eilinen auditointivierailu oli Tekniikan puolella, kuten myös huominen. Laatukoordinaattoreita on päivystämässä ja huolehtimassa käytännön järjestelyistä, jotka ovatkin sujuneet oikein mainiosti. Tunnelma on hyvä ja rauhallinen ja pääasiassa kaikki ovat toistaiseksi päässeet sovittuihin haastatteluihin. Pieni positiivinen jännitys on selvästi päällä ennen haastatteluja, mutta kaikki haastateltavat ovat olleet jälkeenpäin iloisia ja rentoja.  Haastattelujen ilmapiiri onkin selvästi mukava ja keskusteleva.

Laatukoordinaattorit Inkeri Hedemäki ja Marianne Isola huolehtivat opasteita kuntoon aamulla Liiketalouden yksikössä.

Iloinen auditointiryhmä ennen torstain haastatteluja. Edessä oikealla ryhmän puheenjohtajana toimiva laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen (MAMK) ja vieressä ryhmän varapuheenjohtaja vararehtori Pertti Puusaari (HAMK). Takana oikealta opiskelijaedustaja Tuukka Männistö (Metropolia), ryhmän sihteeri erikoissuunnittelija Krister Talvinen (KKA), ryhmän sihteeri pääsuunnittelija Marja-Liisa Saarilammi (KKA), kehittämispäällikkö Mailis Aaltonen (Oulun yliopisto) ja neuvotteleva virkamies Minna Sneck (valtiovarainministeriö).

Haastateltavien tunnelmia ennen haastatteluja

”Luottavaisin mielin olen menossa. Sopiva jännitys. Homma on hoidettu hyvin ja tähän on valmistauduttu jo kauan. Kirjasto- ja tietopalveluissa on jo pitkät perinteet laatuasioista ja niiden kehittämisestä.”

”Pientä jännitystä, mutta luottavaisin mielin olen menossa. On tähän valmistauduttu. Se vähän mietityttää, että miten haastattelutilanne lähtee käyntiin, mitä siellä kysytään ja miten saan ilmaistua asiat lyhyesti ja lyhyessä ajassa. Onneksi oli Mariannen ja Sarin pitämät haastatteluharjoitukset, jotta osaa vähän varautua siihen, mitä on tulossa tai mitä siellä saatetaan kysyä. Sisäisessä auditoinnissa sai myös esimakua tällaisesta tilanteesta. ”

”Ei oo paniikkia!”

”Ihan ok fiilis, vähän jännittää.”

”Olen aiemmin ollut yritysten auditoinneissa ja arvioinneissa, joten kokemusta tällaisesta on. Ei siis jännitä. Onhan tämä erilainen tilanne kuin yrityksen auditointi, koska siinä saa yleensä jonkin sertifikaatin, mutta tässä ei. Nyt keskitytään ennemminkin laadunvarmistusjärjestelmämme kehittämiseen, mikä on tärkeää. Olen saanut sellaisen käsityksen, että Oamkin laadunvarmistusjärjestelmän pohjalla ei ole tiettyä tai erityistä standardia, johon toiminta pohjaa ja tukeutuu. Olisi ehkä hyvä, jos olisi jokin ulkoinen taho, esim. opetushallitus, jolta tulisi paine pistää kehitykseen vauhtia. Hyvällä alulla ollaan jo ja paljon on jo tehty, mutta matkaa on vielä. Laadunvarmistusjärjestelmää pitää vielä syventää ja vahvistaa.”

”Ei kai meitä jännitä vaan niitä haastattelijoita! ”

Teija Harju toimii Kirjaston laatukoordinaattorina. Teija lähti haastatteluun hyvillä mielin: kirjastossa laatutyöllä on pitkät perinteet. 

Haastateltavien tunnelmia jälkeenpäin

”Aluksi ajattelin että tunti on lyhyt aika, mutta kun he sanoivat että nyt tässä on sitten tunti aikaa, se tuntuikin pitkältä! Ei siinä ehtinyt kauaa miettiä vastausta ennen omaa vastausvuoroa. Olinkohan ennen haastattelua hieman liiankin luottavaisin mielin! Hyviä kysymyksiä kysyivät kyllä.”

”Kysymyksiä oli paljon!”

”Niin paljon jäi sanomatta. Mariannen ja Sarin haastatteluharjoituksissa oli parempia kysymyksiä”, kertoo haastateltava nauraen.

Haastattelutunnelmista ja kysymyksistä on annettu paljon positiivista palautetta.

”Mukavia kysymyksiä ja ihan hyvä henki siellä oli. Mielenkiintoinen tilaisuus.”

”Ihan hyvin meni. Meitähän oli siellä paljon, joten ei siinä mitenkään yhteen henkilöön keskitytty.”

”Ihan leppoisaa oli. Ei minulta kysytty paljon mitään, vaikka ajattelin, että kysyttäisiin.”

Auditointitulokseen vaikuttaa kokonaiskuva, joka kohteista ja järjestelmästä saadaan. Tämän totesi myös usea haastateltava:

”Ihan rento meininki siellä oli. Eihän tämä yhdestä ihmisestä ole kiinni, että päästäänkö läpi.”

”Kokonaiskuvahan tässä halutaan eikä yksittäisen henkilön näkemystä.”

Ryhmähaastattelu koettiin myönteisesti, kokonaiskuvan antamista järjestelmästä auttaa, että toisten vastauksia on pystynyt täydentämään.

”Tiiminä toimittiin hyvin. Parempi näin kuin se, että yksin olisi siellä pitänyt vastata.”

”Vaikka yhdeltä tai muutamalta ihmiseltä kysyttiin, muut täydensivät lopuksi. Yhdessä vastattiin.”

 Auditointivierailu päättyy huomenna johdon haastatteluun. Tuloksesta saadaan päätös maaliskuussa 2012, jolloin ilmestyy sähköisenä myös auditointiraportti. Siihen on nostettu hyviä käytänteitä ja keskeisiä kehittämiskohteita. Loppuseminaari pidetään ensi vuoden toukokuussa. Kiitokset kaikille jo haastatelluille ja haastateltaviksi tuleville ja iloista loppuviikkoa kaikille!

Liiketalouden yksiköstä raportin päättävät Sari Ahvenlampi ja Pinja Hietalahti

Koko kirjoitus »

Oamkin toiminnanohjausjärjestelmää ja toimintaa on kehitetty systemaattisesti jo vuosia. Kehittämisen lähtökohtana on ollut saada koko organisaatioon mahdollisimman yhtenäiset toimintatavat – onhan Oamk koottu aikanaan erillisistä oppilaitoksista, joilla jokaisella oli omat tapansa toimia. Yhteinen toiminnanohjausjärjestelmä mahdollistaa sen, että olemme kaikki tasavertaisessa asemassa riippumatta siitä missä yksikössä teemme työtä tai opiskelemme. Toimintatapojen kirjaaminen ja niiden perusteellinen tarkasteleminen paljastaa tärkeimmät kehittämiskohteet. Toimintojen sujuvuutta on saatu parannettua vaikka työtä tällä saralla tulee riittämään jatkossakin.  Järjestelmä on tehty näkyväksi dokumentoimalla kokonaisuus henkilöstöintra Heimoon ja kohdennetusti opiskelijaintra Oivaan.

Tämä kehitystyön vaihe huipentuu kuluvalla viikolla ulkoiseen arviointiin. Korkeakoulujen arviointineuvoston nimeämä auditointiryhmä saapuu keskiviikosta perjantaihin arvioimaan Oamkin toiminnanohjausta ja laadunvarmistusta. Oamkissa nämä kaksi tarkoittavat samaa asiaa. Kannattaa huomata, että auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun itse määrittelemiin tavoitteisiin tai tuloksiin sinänsä, vaan ainoastaan järjestelmän toimivuuteen.

Auditointi tarkoittaa kehittävää arviointia eli käytännössä auditointivierailun jälkeen saamme auditointiryhmän näkemyksen hyvistä käytänteistä sekä listan kohteista, jotka heidän mielestään kaipaavat kehittämistä. On jännittävää nähdä, osuvatko ehdotukset yksiin oman sisäisen auditointiemme tulosten tai muuten todettujen kehittämiskohteiden kanssa. Sisäisten auditointien esiin nostamia kehittämiskohteita on jo ryhdytty viemään eteenpäin: ne on koottu taulukoihin sekä vastuutettu ja aikataulutettu.

Johto pääsee haastateltavaksi peräti kahteen kertaan sekä ensimmäisenä että viimeisenä. Johtotiimin jäsenet ovat kukin tahoillaan katselleet vastuualueensa materiaalia niin Heimosta kuin muhkeasta näyttömateriaalistamme. Mitä enemmän järjestelmään ehtii perehtyä sitä fiksumpana se näyttäytyy. Asioista, jotka on luullut hallitsevansa perin pohjin, avautuu uusia näkökulmia ja sisältöjä.   

Auditointiryhmä tapaa johdon lisäksi laajasti korkeakouluyhteisön jäseniä. Ryhmä pääsee vierailunsa aikana tutustumaan kaikkien yksiköiden henkilökuntaan ja opiskelijoihin, ja näkemään Tekniikan ja Liiketalouden yksikön tiloja. Kolmen päivän aikana henkilökunnasta haastatellaan noin 70 henkilöä, opiskelijoista haastatellaan noin 50 henkilöä ja lisäksi haastatellaan ulkoisten sidosryhmien edustajia.

Ulkoiseen arviointiin lähdemme hyvillä mielin: toiminnanohjausjärjestelmää olemme kehittäneet systemaattisesti, arvioineet sitä välillä ja edelleen kehittäneet eteenpäin. Laatuleivästäkin tuttu PDCA-sykli siis on pyörinyt kaikissa vaiheissaan. On myös hienoa, että tähän kehittämistyöhön ovat osallistuneet laajalla rintamalla sekä henkilöstö, opiskelijat että ulkoisten sidosryhmien edustajat. Tulevan vuoden maaliskuussa saamme lopulta kuulla auditoinnin tulokset.

Toivotan kaikille leppoisaa auditointiviikkoa!                 

Johtotiimin puolesta

Risto Kimari, vararehtori

Tammikuun 30. päivä vuonna 2009 kohtasi kaksitoista uudenuutukaista laatukoordinaattoria Albertinkujan isossa neuvotteluhuoneessa. Esittelykierroksen jälkeen siirryttiinkin sitten suoraan asiaan – laadunvarmistustyöhön ja hamassa tulevaisuudessa siintävään ulkoiseen auditointiin. Tämän palaverin jälkeen laatukoordinaatorit ovatkin sitten kokoontuneet saman pöydän ääreen lähes kuukausittain. Ensimmäisissä laatukoordinaattoreiden kokouksissa käsiteltiin asioita, jotka nyt ovat jo osa jokapäiväistä toimintaamme.

Valtavasti on viimeisen vajaan kolmen vuoden aikana käynnistetty laadunvarmistukseen liittyviä kehittämishankkeita. Muistin virkistämiseksi testasimme dokumentoinnin toimivuutta ja laatukoordinaattorien työryhmän muistioista poimimme tähän muutamia tapahtumia ja etappeja, jotka mielestämme jotenkin liittyvät järjestelmän kehittymiseen. 

Vuosi 2009

• tammikuussa henkilöstön intran käyttöä opeteltiin ja prosessitietokanta-ajattelua sisäistettiin
• helmikuussa istuttiin laatukoulutuksessa, jossa aiheena oli Oamkin laadunvarmistustyön eteneminen
• maaliskuussa käynnisteltiin ensimmäiset nykymuotoiset johdonkatselmukset ja strategiatyö 2015
• huhtikuussa esiteltiin laatukäsikirjaluonnos ja benchmarkattiin muiden korkeakoulujen auditointoinneissa havaittuja hyviä käytänteitä
• toukokuussa saatiin ensimmäinen tuntuma opiskelijaintraluonnokseen
• elokuussa Ismo esitteli ensimmäisen strategia 2015 –luonnoksen ja Osako oli luonnostanut oman prosessimallinsa
• syyskuussa oli tehty suunnitelma laatukäsikirjan istuttamisesta osaksi intraa ja ensimmäinen versio Oamkin laatuympyrästä ilmestyi
• marraskuussa juuri vararehtoriksi nimitetty Risto Kimari esittäytyi ja kertoi työtehtävistään, joista yksi merkittävimmistä oli laadunvarmistusjärjestelmän loppuun saattaminen ja tulevaan auditointiin valmistautuminen. Marraskuussa mainittiin myös ensimmäisen kerran sisäiset auditoinnit ja opiskelijapalautekyselyluonnos oli yksiköissä lausuntokierroksella. Dokumenttityökaluun saatiin myös uusia ominaisuuksia
• joulukuussa saatiin ensimmäisen sisäisen auditoinnin aikataulut

Vuosi 2010

• tammikuussa yksiköt tekivät laadunvarmistuksen toimintasuunnitelmat vuodelle 2010
• helmikuussa esiteltiin KKA:n laatuyksikköpalaute viestinnän koulutusohjelmalle ja Soten suun terveydenhuollon koulutusohjelmalle ja yksiköiden suositeltiin hyödyntävän palautetta aktiivisesti. Yksiköt keräsivät näyttöjä sisäiseen auditointiin.
• maaliskuussa käynnistyivät ensimmäiset sisäiset auditoinnit ja sovittiin yksiköiden johdonkatselmuksen aikataulut. Asiakasrekisteriä alettiin kehittää prosessitietokannan vaatimusten mukaiseksi.  Laatuleipuri-blogi näki päivänvalon.
• huhtikuussa yksiköiden sisäisen auditoinnin raportit valmistuivat ja niitä alettiin hyödyntää yksiköiden toiminnan kehittämisessä. Laatuleipuri nähtiin eka kerran livenä jakamassa ”fanilahjoja”.  Laatuleipuri-konsepti vakiintui muutenkin kuvaamaan Oamkin laadunvarmistusjärjestelmää. Huhtikuussa alettiin suunnitella vuoden 2011 sisäisiä auditointeja ensimmäisestä kokemuksesta kovasti viisastuneena
• toukokuussa yhteiskunnallista vuorovaikutusta alettiin systematisoida ja yksikönjohtajat sopivat yksikkökohtaisista sidosryhmätilaisuuksista.  Tuotiin esille, että jokaisen yksikön tulee tuottaa toimintasuunnitelma vuodeksi 2011 johdonkatselmuksessa sovittujen kehittämistoimien perusteella. Opiskelijaintran käyttökoulutukset sovittiin aloitettavaksi.
• elokuussa tehtiin sisäisen auditoinnin tuloksiin perustuen yksikkötason kehittämistoimenpiteiden seurantataulukot ja sovittiin tulevan kevään sisäisen auditoinnin valmistautumisaikataulusta. Ensimmäisen kerran päätettiin toteuttaa kaikki yksiköt kattava laatukiertue. Sovittiin yksiköille järjestettävistä henkilöstöintrakoulutuksista ja opiskelijaintra otettiin käyttöön.
• syyskuussa painoaloille ja sisäisille kehittämiskohteille nimettiin koordinaattorit
• lokakuussa julkaistiin sisäisen auditoinnin 2011 –käsikirja, jossa määriteltiin auditoinnin kohteet arviointikriteereineen yksiköille ja tukipalveluille
• marraskuussa oli esillä laatukoordinaattorien ja prosessinomistajien roolit. Alumni-intra esiteltiin ja introjen nimikilpailut julistettiin. Esiteltiin kuva laadunvarmistusjärjestelmästä. Yksiköiden sisäisen auditoinnin materiaalit valmistuivat ja jokaisella yksiköllä tuli materiaalissa olla mukana laadunvarmistuksen SWOT -analyysi. Annettiin tiedoksi, että Oamkin yhteiskunnallinen vuorovaikutus kuvataan intrassa, toiminnanohjauksen prosessin alla. Risto saapui myöhässä kokoukseen ja totesi ”Arvovalta saapuu, asiantuntemus on jo täällä.”

Vuosi 2011

• tammikuussa esiteltiin luonnokset laadunvarmistuksen toimintakertomus 2010 ja laadunvarmistuksen toimintasuunnitelma 2011. KKA: teki tunnustelukäynnin Oamkiin. Laadunvarmistusjärjestelmää kuvaavat posterit valmistuivat.
• helmikuussa sovittiin sisäisen auditoinnin pohjalta jatkotoimenpiteistä
• maaliskuussa järjestettiin sisäisen auditoinnin palauteseminaari
• huhtikuussa yksiköt laativat sisäisen auditoinnin palautteen mukaan omat kehittämiskohdetaulukkonsa. Auditointiryhmät ehdottivat raporteissaan näyttöjä ulkoiseen auditointiin. Yksiköitä pyydettiin toimittamaan näyttöesitykset ulkoiseen auditointiin. Opiskelijoiden laatureseptikirja julkaistiin Oivassa. Laatukiertueet toteutettiin  ja yksiköiden johdonkatselmukset käynnistyivät
• toukokuussa puitiin näyttöesityksiä ja johdonkatselmuksen antia sekä kommentteja laatukiertueesta. Päätettiin tehdä sisäisessä auditoinnissa esille noussut sidosryhmien tiedontarpeiden selvittäminen. Ulkoisen auditoinnin näytöt valittiin ja ohjeistettiin ehdotusten tekijät näyttöjen kirjoittamiseen. Laadun portaat –kuva hyväksyttiin ja laadunvarmistusjärjestelmän SWOT–analyysin luonnos esiteltiin.
• kesäkuussa ulkoisen auditoinnin auditointiryhmä ja auditointiajankohta julkaistiin Heimossa ja Oivassa. Roolit ja vastuut dokumenttiluonnos esiteltiin.
• elokuussa jaettiin yksiköissä ”Laatuleipurin reseptit” henkilöstölle ja ”Oamkilaisen opas”.  Lisäksi prosessikuvauksia täydennettiin. Rehtorin toimiston laatukoordinaattorit ja rehtori/vararehtori jalkautuivat yksikköihin (kehittämispäivät)
• syyskuussa noin 700 sivuinen ja 3950 g painava auditointimateriaali lähetettiin auditointiryhmälle
• lokakuu Oamkin laadunvarmistusjärjestelmä ja materiaali esiteltiin auditointiryhmälle ja lisäksi ulkoisen auditointiryhmän puheenjohtaja ja sihteeri kertoivat auditoinnin toteutuksesta Oamkin laatukoulutuksessa. Toteutettiin webpropol-kysely henkilöstön-, opiskelijoiden ja sidosryhmien tiedontarpeista. Henkilöstölle ja opiskelijoille sekä sidosryhmille julkaistiin ulkoisen auditoinnin materiaali Heimossa, Oivassa ja yleisillä www-sivuilla. Laatukiertueet toteutettiin yksiköissä
• marraskuussa käytiin läpi auditointivierailun ohjelmaa aikatauluineen sekä tehtiin pikainen vilkaisu toimitettuun lisämateriaaliin

Tulevaa

• ulkoinen auditointi ja jännityksen kohteena mahdollinen jokerikohde
• strategian tarkastelu ja arvioiminen
• Oamkin ylläpitäjämallin muutos
• OKM:n palautteiden vaikutukset (leikkaukset)
• toiminnanohjauksen ja laadunvarmistuksen toimenpiteiden vakiinnuttaminen
• prosessien aktiivinen ylläpitäminen ja kehittäminen

Hengästyttävä määrä asioita on käynnistetty ja saatu jalalle ja osa jopa loppuun saatettua. Kehitys ei kuitenkaan pysähdy, sillä vain muutos on jatkuvaa.

Kurpitsan siemenet laatuleivästä noukkivat laatuleipurin apulaiset
Inkeri ja Matti

Tiistaina syyskuun 27. päivänä oli ilmassa suurta urheilujuhlan tuntua: vajaa seitsemänkymmentä kiloa painava auditointimateriaali oli lopultakin lähdössä kohti Helsinkiä. Tätä hetkeä varten oli tehty kovasti töitä. Keskitytään viimeiseen kahteen viikkoon, jolloin näyttöjä viimeisteltiin luettavampaan muotoon eli taitettiin.

 Taittaminen ammattikielessä, tarkoittaa suurin piirtein sitä, että tekstinkäsittelyohjelmalla kirjoitetut tekstit palstoitetaan ja kuvat sijoitetaan sopiviin paikkoihin. Kuulostaa yksinkertaiselta.

 Taittaminen alkaa taittopohjan ulkoasun suunnittelulla. Sen jälkeen kun taittopohja on suunniteltu, voidaan aloittaa tekstin taittaminen. Tämä tapahtuu jokseenkin niin, että tekstinkäsittelyohjelmasta siirretään leikkaa-liimaa-periaatteella teksti taitto-ohjelmaan ja ”viilataan” se sitten paikoilleen. Menemättä typografisiin yksityiskohtiin saati kuvien käsittelyn vaativuuteen, satojen sivujen taittaminen on jo yksinään kunnioitettava suoritus.

 Taitettavia aineistoja alkoi tipahdella Viestintäpalveluihin paria viikkoa ennen aikatauluun määritettyä takarajaa ja taittotyö päästiin aloittamaan. Sitä sitten tehtiinkin kolmen ja välillä useammankin henkilön voimin aamusta iltaan ja vielä viikonloppuisinkin. Puhelimet soivat ja viestit sinkoilivat graafikoiden ja laatukoordinaattoreiden välillä, kun lopullisia aineistoja taitettiin ja tarkistettiin.

 Sunnuntaina painosta soitettiin (materiaalin täytyi ehdottomasti olla valmiina maanantaiaamuna, jotta se ehdittiin pakata kansioihin), että tässä on nyt ongelma – gulp, sanoisi Aku Ankka. Onneksi ongelma oli mahdollista korjata painossa, nimittäin edellisenä päivänä graafikko oli syönyt vanhoja siemeniä, koska ei ollut malttanut lähteä syömään kesken materiaalin viimeistelyn ja saanut lievän ruokamyrkytyksen.

 Kovan aherruksen jälkeen nostettiin useampi sata tuhatta painettua ja pakattua sanaa lähetin autoon. Ja kun perävalot näkyivät, huokaisimme syvään helpotuksesta.

Mika Ylilehto, tuottaja, Viestintäpalvelut

Laatukiertueella opiskelija kysyi minulta ”miltä tuntuu opettaa tiedonhankintaa”. Taka-ajatuksena hänellä oli, että onko kukaan opiskelijoista kiinnostunut tiedonhankinnan opetuksesta.

Aina tunneilla on asiasta kiinnostuneita, mutta pakko on myöntää toisenlaisiakin löytyvän. Siis opetusta suunnitellessani ja opettaessani joudun miettimään – ainakin silloin, kun vanhat konstit eivät enää tehoa – miten saan pidettyä opiskelijoiden mielenkiinnon kohdistettuna siihen, mitä minä puhun ja teen.

Jos opiskelijat eivät muuten jaksa keskittyä asiaani, yksi konsti on laitattaa koneiden näytöt kiinni ja läppäreiden kannet alas. Sehän on myös ympäristöystävällistä ja kestävää kehitystä edistävää! Noh, tuo on kieltämättä pakkokeino.

Toinen – pakkokeinoksi luettava sekin ja ei ehkä oppimista edistävä konsti – on vaikeneminen puheensorinan yltyessä. Voi järkytyksen järkytys viime kerralla, puheensorina jatkui ja jatkui! Pojat eivät siis edes huomanneet, että opettaja on hiljaa.

Kolmas konsti saada opiskelijat kuuntelemaan minua, on opettaa vain aikuisopiskelijoita. He tietävät, että on heidän etunsa kuunnella ja tehdä omaan alaansa liittyviä tiedonhankinnan tehtäviä. Mutta ei taida olla sekään paras konsti…

Paras konsti onkin ajoittaa ja sijoittaa opetus oikein!

Kyllä, alkuvaiheessa opiskelijat tarvitsevat ohjaamista kirjaston tarjoamien tiedonlähteiden käyttöön ja niiden käytön opetusta. Siitäkin huolimatta, että ne ovat niitä tunteja, joilla voi olla mielekkäämpää miettiä ihan muita juttuja kuin luotettavia tiedonlähteitä ja lähdekritiikkiä. Sitten tarvitaan kertausta opintojen aikana, ja kolmanneksi vielä tukea opinnäytetyön aloittamisvaiheessa.

Oikeanlaista opetuksen sijoittamista on se, että tiedonhankintaa kerrataan silloin, kun opiskelijalla on siihen todellinen tarve. Eli tiedonhankinnan opetus sisällytetään muihin kursseihin! Tiedonhankinnan opetus muista kursseista irrallisena kurssina ei ole tehokkainta opetusta millään mittarilla mitattuna. Ei, vaikka sitä tekeekin asiantunteva opettaja.

No emmehän me kirjastosta halua sentään jokaiselle kurssille mukaan! Kirjasto voisi osallistua ammattiaineiden kurssille esim. kerran lukukaudessa. Kurssiin pitäisi kuulua tiedonhankintaa vaativa tehtävä. Kirjaston osuus kurssista voisi olla 15-45 minuuttia tehtävän aloittamisen yhteydessä.

Kuulostaako yksinkertaiselta? No sitähän se onkin! Eikä kuulosta vaikealta toteuttaa? Eihän se olekaan vaikeaa! Tuo malli vaatii vain koulutusohjelmatiimiltä kohtuullista suunnittelua ja opettajilta yhteistyötä. Yhteistyötä keskenään sekä kirjaston kanssa, kun he päättävät sopivimmat kurssit, joille tiedonhankinnan opetus sisällytetään. Siis sen opinnäytetyön tekoon liittyvän kurssin lisäksi.

On hukkaan heitettyä laadunvarmistusta, kun tiedonhankinnan opetus jää irralliseksi muusta opetuksesta. Kirjasto osallistuu valmistumistalkoisiin tarjotessaan monipuoliset kirjastopalvelut ammattitaitoisen henkilökunnan voimin. Tiedonhankinnan opetuksen tehostaminen olisi hieno lisä niihin talkoisiin!

Teija Harju, informaatikko

Olipa kerran Ammattikorkeakoulu, joka oli aikoinaan saanut toimilupansa korkeimmalta valtakunnan opetuksesta vastaavalta taholta, jota myös Virastoksi kutsuttiin. Ammattikorkeakoulussa oli useita koulutusohjelmia ja koulutusaloja. Nämäkin ammattikorkeakoulun toimintaan liittyvät asiat määrättiin Virastosta käsin.

Opiskelijat opiskelivat. Opettajat opettivat. Ammattikorkeakoulun muu henkilökunta tuki sekä opiskelijoita että opettajia heidän päivittäisissä toimissaan. Osa opiskelijoista valmistui. Osa opiskelijoista jätti opintonsa kesken kukin mistäkin syystä. Keskeyttämisiä ei huomioitu mitenkään erityisesti, koska se oli osa normaalia oppilaitoksen toimintaa.

Eräänä päivänä Virasto halusi verrata valtakunnassa olevia ammattikorkeakouluja toisiinsa. Ammattikorkeakoulujen toimintaa alettiin mitata monilla eri mittareilla. Opintojen läpäisy -mittarissa tarkasteltiin niitä opiskelijoita, jotka valmistuivat viimeistään viisi vuotta opintojensa aloittamisesta. Opintojen eteneminen -mittarissa tarkasteltiin läsnä olevien opiskelijoiden ahkeruutta edellisen lukuvuoden aikana. Tutkintojen määrä -mittarissa tarkasteltiin tutkintojen määrää tilastointivuoden aikana.

Kerran vuodessa Virasto lähetti Ammattikorkeakouluille laskelmat, joista selvisi, miten Ammattikorkeakoulu sijoittui suhteessa muihin ammattikorkeakouluihin koskien noita Viraston mittareita.

Ammattikorkeakoulussa havahduttiin siihen, että monissa mittareissa Ammattikorkeakoulu oli valtakuntansa heikoimpia. Itse asiassa monien mittareiden tulokset olivat niin heikkoja, että opintojen läpäisy -mittaria alettiin kutsua opintojen häpäisy -mittariksi, opintojen eteneminen -mittaria opintojen mateleminen -mittariksi. Tutkintojen määrä -mittaria alettiin kutsua hutkintojen määrä -mittariksi, koska tutkintoja tupsahteli tavoitteeseen nähden aivan liian harvoin.

Ammattikorkeakoulussa alettiin miettiä, miten saataisiin tulokset paremmiksi. Ratkaisuksi keksittiin koko Ammattikorkeakoulun toimintaa rekisteröivä toiminnanohjausjärjestelmä, joka sai nimekseen Nitro. Kun Ammattikorkeakoulun rehtori jossakin palaverissa rypisti kulmiaan, silloin jokin Nitron mittareista meni heti punaiselle.

”Kun käytät Nitroa, et tarvitse nitroja” -tunnuslause levisi ylitse Ammattikorkeakoulun. Sen osasivat ulkoa sekä opiskelijat että henkilökuntakin.

Nitron kuningasajatuksena oli automaattinen heikoimman koulutusohjelman lakkauttaminen. Tämä tapahtui vuosittain. Kun Nitro oli ollut toiminnassaan muutaman vuoden, alkoivat Ammattikorkeakoulun tulokset pikku hiljaa parantua. Ei aikaakaan, kun Ammattikorkeakoulu oli valtakunnassaan paras ammattikorkeakoulu. Tämän muutoksen huomasi myös Virasto. Tutustuttuaan Ammattikorkeakoulun toimintaan, päätti Virasto ottaa Nitron käyttöön kaikissa valtakunnan ammattikorkeakouluissa.

Kului vuosia. Kaikkien ammattikorkeakoulujen tulokset paranivat vuosi vuodelta. Silti joka vuosi valtakunnan ykkösenä oli kuitenkin Ammattikorkeakoulu, joka kehitti Nitron.

Kaikki oli hyvin, kunnes koitti päivä, jolloin Ammattikorkeakoulussa oli jäljellä vain yksi, valtakunnan paras koulutusohjelma. Silloin huomattiin, että muuten niin täydellisessä toiminnanohjausjärjestelmässä, Nitrossa, oli yksi puute: siitä puuttui Keskeytä-painike. Ennen kuin Keskeytä-painike ehdittiin tehdä konsulttifirman toimesta, lakkautti Nitro Ammattikorkeakoulun parhaimman ja samalla myös heikomman koulutusohjelman.

Kun vuosia, vuosia myöhemmin muisteltiin Ammattikorkeakoulua, niin muistelot alkoivat aina sanoilla olipa kerran Ammattikorkeakoulu…

Seppo Pakanen, suunnittelija, Rehtorin toimisto/Tietotuotantotiimi