Et taaskaan saanut palautetta, miksiköhän?
Opiskelijakunta kohtaa kuukausittain tilanteita, joissa kuulee opiskelijan kertovan palautteen vaikuttamattomuudesta sekä sen mahdollisista vaikutuksista omaan opintomenestykseen. Opiskelijasukupolvien välinen solidaarisuus – tai sen puute – eli ajatus siitä, että koska jouduin käymään kurssini näin, täytyy tulevienkin opiskelijoiden lusia ne yhtä kurjana, voi myös vaikuttaa palautteenantoinnokkuuteen. On huolestuttavaa, että tällaisia luuloja ja asenteita löytyy yhteisöstämme. Se kertoo keskinäisen luottamuksen ja yhteisön tunteen poissaolosta.
Palautteen avoin käsittely, oli kyse sitten opetustavasta tai kurssin sisällöstä, on tärkein viesti palautteenantajalle. Näin annetaan viesti palautteen tärkeydestä ja vaikuttavuudesta. Opiskelija palautteenantajana toivoo näkevänsä muutoksen ja kuulevansa palautteensa seurauksista. Tällä hetkellä opiskelijat kokevat, että heidän antamansa palaute on yhtä tyhjän kanssa.
Esimerkiksi intrassa annettava opintojaksopalaute tuntuu jäävän opettajan bittimappiin käsittelemättömänä ja vastapalaute saamatta. Ja vaikka opintojaksopalaute annetaan anonyyminä, opiskelija pelkää tulevansa tunnistetuksi palautteestaan ja tämän vaikuttavan kurssin arvosanaan. Palautteen negatiivisten seurausten pelossa myös positiivisen palautteen antaminen jää.
Palautteenanto tuntuu turvalliselta silloin, kun voi luottaa siihen, että vastaanottava osapuoli ei hermostu, loukkaannu tai muuta suhtautumistaan palautteenantajaan. Koulutuksen laatu ja siitä annettava palaute usein tuntuu kulminoituvan opettajan tapaan opettaa, ja kun kritisoidaan tapaa opettaa, sataa palaute kyseessä olevan opettajan laariin ja homma menee henkilökohtaiseksi.
Pedagogia ja opetusmenetelmät eivät ole sisäsyntyisiä, joten palaute opetuksen laadusta ei ole palautetta opettajan käytöksestä. Opettaja on monenlaisen oppijan ristitulessa urallaan ja ajan haasteista selviää ainoastaan kehittämällä omaa osaamistaan, objektiivisena pysymistä ja palautteen tärkeyden muistamista ammatillisena kehittymiskeinona!
Palautteen antoon opitaan erilaisia tapoja jo lapsuudesta lähtien. Suomalainen tapa marmattaa asioista on jo luontevaa parikymppiselle korkeakouluopiskelijalle, koska sitä kohtaa joka puolella. Kehujen antaminen taas tuntuu vaikeammalta. Puhutaan kaikenlaisista hampurilaismalleista palautteenantamisessa, mutta raaka fakta tuntuu olevan, että hyvää palautetta ja kehuja saa vain, jos sitä itsekin antaa.
Kiittämättömyys on maailman palkka – kuuluu sanonta, mutta uskomme, että se on muutettavissa. Kuten ympäristöystävällinenkin toiminta, myös palautekulttuuri koostuu pienistä epäitsekkäistä teoista. Toisen toiminnan huomioiminen kiitoksin ja pieninkin kehuin luotsaa opiskelu- ja työskentelykulttuurin sävyä kohti kehittävää kritiikkiä ja kehua.
Vuosi 2013 on ollut koko Oamk-yhteisölle raskas muutosten tuulissa. Opiskelijakunta on ylpeä ammattikorkeakoulustaan ja sen itsepintaisesta työskentelystä kohti Oamkilaisuutta! OSAKO kiittää kaikkia yhteisestä vuodesta ja lupaa jatkaa työtään paremman palautteen puolesta.
Opiskelijakunta OSAKO
