Millainen osaaminen voi olla tunnustettavaa?

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ovat kouluasteesta riippumatta asioita ja käsitteitä, joista kahvipöydissä ja eri yhteyksissä keskustellaan kiivaasti. Varmaa on, että aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisen merkitys tulee koko ajan kasvamaan kaikilla kouluasteilla.

Toimin näyttötutkintomestarin (NTM) koulutusohjelman parissa ja tässä kirjoituksessa tuon erään esimerkin kautta näkyväksi mitä osaamisen tunnustaminen NTM-ohjelmassa voi käytännössä tarkoittaa. Nämä perusasiat pätevät riippumatta kouluasteesta, toki tilanteen mukaan tarvittavilla tarkennuksilla. Tämän esimerkkicasen tulos oli, että osaaminen voitiin tunnustaa NTM-ohjelman yhden osan kohdalla aikaisemmin hankitun ja osoitetun osaamisen pohjalta. Toivottavasti tämän esimerkin kautta saat rohkeutta ja lisänäkemystä arviointitoimintaasi.

NTM-ohjelman perustana on Opetushallituksen määräys (2016:16), jossa on kuvattu koulutusohjelman muodostuminen sekä arviointi. Voidaankin ajatella, että kyseessä on ”näyttötutkintomestarin tutkinnon perusteet”. Osaamisen tunnustamisen perustana NTM-ohjelmassa on olemassa yhteiset osaamisvaatimukset, siitä mitä tulee osata sekä arvioinnin kriteerit, joista selviää, kuinka syvällistä osaamisen on oltava. Tässä on ensimmäinen peruspilari, joka osaamisen tunnustamista käsiteltäessä täytyy taustalta löytyä. Yhteiset osaamisvaatimukset, joihin osaamista verrataan.

Kyseessä on hiljattain aloittanut NTM opiskelija. Lähtökohta hänellä opiskelun alkaessa oli sellainen, että hän oli jo pitemmän aikaa toiminut näyttötutkintojen järjestäjän organisaatiossa toteuttamassa tutkintotilaisuuksia sekä tutkintosuoritusten arvioijana kolmikannassa, arviointeja oli kymmeniä. Näillä lähtökohdilla tunnistin NTM-koulutuksen järjestäjänä jo hakeutumisvaiheessa, että kyseisen henkilön kohdalla voi olla eväitä suoraan osaamisen tunnustamiseen kunhan asioita saadaan tarkennettua.

NTM opiskelija (olkoon tässä vaikkapa Kerttu) oli opiskelijavalinnan jälkeen, hyvissä ajoin ennen ensimmäistä lähipäivää, saanut käsiinsä HOT-asiakirjan, johon me koulutuksen järjestäjänä olemme purkaneet edellä mainitsemani määräyksen sisällön. Emme siis toimita niitä alkuperäisiä ”tutkinnon perusteita”, vaan opiskelijat saavat käyttöönsä laatimamme henkilökohtaiseen osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen kehitetyn asiakirjan/suunnitelman. Tämän apuvälineen avulla NTM-ohjelman tavoitteet olivat jo alkaneet selkiytyä ja kun tapasimme ensimmäisellä lähipäivällä, Kertulla olikin jo näkemystä ja ajatuksia tavoitteista sekä vaatimuksista ja mikä huomioitavaa, hän oli kirjannut itselleen useita kysymyksiä niihin liittyen. Tutustuessaan NTM-ohjelman tavoitteisiin hän oli samalla tunnistanut omaa osaamistaan ja huomannut, että hänen ”osaamisrepussaan” onkin asioita, joita hän löysi myös osaamisvaatimuksista, ja hän myös tiesi osaavansa ne. Opiskelija oli siis aktiivisesti selvittänyt asioita jo heti alkuvaiheessa.

Millainen osaaminen voi olla tunnustettavaa?

Näyttötutkintomestareita, joiden osaaminen on tunnistettu

Ensimmäisellä lähipäivällä käsittelimme ja avasimme NTM-ohjelman tavoitteita opiskelijoiden kanssa yhdessä ja sitten myös pienemmissä ryhmissä, meidän koulutuksen järjestäjien toimiessa ohjaajina. Tähän kohtaan on hyvä tuoda esiin toinen peruspilari, joka täytyy toteutua kun käsitellään osaamisen tunnustamista: Minun koulutuksen järjestäjänä, ohjaajana ja NTM-opiskelijan osaamisen arvioijana, on tunnettava ”tutkinnon perusteet” ja kriteerit niin hyvin kuin se vain on mahdollista. Ne täytyy osata kääntää ja vääntää konkreettisiksi käytännön teoiksi ja työkokonaisuuksiksi. Kun tämä tehdään yhdessä oppijoiden kanssa, arvioinnista tulee aidosti osaamisperusteista.

Palataan tilanteeseen lähipäivällä. Opiskelija oli kirjannut itselleen kysymyksiä, joihin hän halusi tarkennusta kysyen ”mitä tämä osaamisvaatimus oikein tarkoittaa käytännössä?”. Näihin kohtiin löysimme hyviä konkreettisia esimerkkejä yhdessä opiskelijoiden kanssa ja asiat alkoivat selkiytymään. Huomioitavaa tässä on myös se, että kun Kertulla oli jo reilusti osuvaa kokemusta, joista hän avoimesti kertoi, se sai myös muut opiskelijat pohdiskelemaan omia osaamishistorioitaan tämän esimerkin innoittamana. Joku taisi myös todeta ääneen että ”lähtötaso on näköjään tässäkin koulutuksessa opiskelijoilla hyvin eritasoista” ja näinhän se on käytännössä aina. Toki se antaa myös mahdollisuuksiakin mm. ohjauksen kohdistamiselle heille, jotka sitä ehkä enemmän tarvitsevat.

Jossain vaiheessa keskusteluja sovimme Kertun kanssa, että lähipäivän päätteeksi otamme asian esille henkilökohtaisessa keskustelussa, jolloin hän voi avoimemmin ja tarkemmin tuoda esiin omaa osaamistaan ja hän saa myös täsmäohjausta ihmetystä aiheuttaviin kohtiin. Tämä osoittautui tässä tilanteessa oikeaksi ratkaisuksi, opiskelijaryhmän yhteistä aikaa käytettiinkin sitten hieman eri asioihin, enemmänkin yhteisesti askarruttaviin ja Kerttu sai sitten erikseen juuri hänelle osuvaa ohjausta. Keskustellen saimme rakennettua yhteistä näkemystä osaamistavoitteista sekä hänen osaamisesta jota hän oli myös valmistautunut tuomaan näkyväksi. Tässä tapauksessa mukava mainita, että osuvaa sellaista. Hän oli järjestänyt viimeisten parin vuoden aikana useita näyttötutkintotilaisuuksia omalla ammattialallaan, siitä hänellä oli esittää kirjallista aineistoa ja myös valokuvia. Minulle arvioinnin näkökulmasta käymämme keskustelun perusteella Kerttu käytti ajantasaisia käsitteitä moitteettomasti, hän pystyi kuvaamaan järjestämänsä tutkintotilaisuuden järjestämisprosessin aukottomasti alusta loppuun huomioiden asiat, jotka kuuluvat tutkinnon järjestäjän vastuulle. Hän huomioi toiminnassaan myös vastikään voimaan tulleet lakimuutokset eli hänen osaamisensa oli myös ajantasaista. Siis juuri siten ja sellaisia asioita kuin tavoitteena onkin. Lopuksi ynnäsimme vielä esiin tulleet asiat, joita tarkastelimme suhteessa NTM-ohjelmassa oleviin osaamisvaatimuksiin ja tavoitteisiin, tulos oli hyvin selkeä: Kertulla on ja hän on tuonut näkyväksi sellaista osaamista tutkintotilaisuuden järjestämiseen henkilökohtaistetusti sekä osaamisen arviointiin, joka vastaa osaamisvaatimuksia. Tuolloin minä Kertun osaamisen arvioijana pystyin tunnustamaan osaamisen. Tässä on hyvä esimerkki siitä, kun osaamista on, niin silloin sitä pystytään hyödyntämään oppijan/suorittajan eduksi. Tällä hetkellähän tämä esim. ammatillisessa aikuiskoulutuksessa on mahdollisuus, mutta reformin toteutuessa nykyisen esityksen mukaan aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustaminen on koulutuksen järjestäjän velvollisuus. Kannattaa siis ottaa tällainenkin toimintaperiaate ja -tapa haltuun ja käyttöön jo nyt samantien.

Taustaksi vielä pari sanaa toiminnastamme. Pidän erittäin tärkeänä, että tavoitteet ja osaamisvaatimukset käsitellään ja avataan yhdessä oppijoiden/suorittajien kanssa käytännön teoiksi. Näin oppimisprosessi lähtee liikkeelle ja pikkuhiljaa palaset alkavat loksahtelemaan kohdalleen. Tyypillisesti jo tässä vaiheessa osa porukoista tunnistaa omassa työssään sellaisia työtehtäviä, joiden kautta osaamisen osoittaminen on mahdollista ja aletaan vain hankkimaan tarvittavaa ammattitaitoa itselle sopivalla tavalla. Se, miten vauhdikkaasti asia lähtee etenemään, riippuu yleensä sekä henkilön näyttötutkintokokemuksen määrästä, että myös olemassa olevasta tukiverkostosta. Useasti lähdetäänkin selvittämään ja tarkastelemaan mitä ja kenen kanssa asioita voitaisiin lähteä selvittelemään ja tekemään. Siitäpä ne asiat lähtevät sitten etenemään jokaiselle omaan lähtötilanteeseen sopivaan suuntaan ja tahtiin. Ohjauksen merkitystä tässä ei kyllä voi liikaa tuoda esille, erityisesti oppimisprosessin alkuvaiheessa. Oman oppimispolun ja sen ”vision” käynnistäminen vaikka maltillisestikin, on tavoite, johon ensimmäisellä tapaamisella panostamme.

Tässä tapauksessahan Kerttu meidän keskustelun aikana myös osoitti osaamistaan ja minä tein samalla hänen osaamisestaan arviointia, pyytäen tarkennuksia ja selvennyksiä. Lopputuloksen kannalta ei ole suurta merkitystä sillä, oliko tässä kyse osaamisen osoittamisesta vaiko aikaisemman osaamisen tunnustamisesta suoraan. Haasteena suoraan tunnustamiseen on se, että osaaminen olisi oltava arvioitua, luotettavin dokumentein osoitettua ja esimerkiksi tähän kyseisen NTM-ohjelman osaan sellaista ei oikein ole olemassa. Näin minun arvioijana on varmistettava, että aikaisempi kokemus on osuvaa osaamista ja se on sopivalla tasolla suhteessa tavoitteisiin.

Lopuksi vielä osaamisen ja ammattitaidon arviointiin vinkki, miten toimimalla olet jo pitkällä. Tämä on yhdessä työryhmässämme ideoimaa kolmen AAA:n näkökulmaa:

Toteutamme arviointia Arvokkaasti Ammattitaitoa Arvostaen!

Tällä esimerkillä tsemppiä tekemisiisi ja rohkeutta!

AMOKin lehtori
Hannu Korkala

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *