Osaamisperusteisessa koulutuksessa jokaisella opiskelijalla toteutuu henkilökohtaistettu opintopolku. Opiskelija arvioi osaamisensa, suunnittelee ja toteuttaa oman opintopolkunsa. Ohjaus on olennaisessa osassa osaamisperusteisessa koulutuksessa. Lähtökohtana ohjauksessa on opiskelijan elämänkentän kokonaisuus, hänen tilanteensa ja tarpeensa saada tukea omalla polullaan (Peavy 2006).  Elämänkenttäajattelu yhdistää omaan persoonaan, oppimiseen ja opintoihin sekä urasuunnitteluun kohdistuvan ohjauksen, mikä tarkoittaa, että ohjauksessa ei esimerkiksi rajauduta pelkästään oppimisprosessin ohjaukseen, vaan opiskelija saa ohjausta myös omaan elämäntilanteeseensa ja urasuunnitteluun liittyvissä tarpeissa (van Esbroeck & Watts 1998).

Ohjaajan rooli on tukea oppijaa vahvuuksien ja osaamisen tunnistamisessa sekä ura- ja elämänpolkuun liittyvissä päätöksentekoprosesseissa. Ohjaaja nähdään opiskelijan rinnalla kulkijana, joka ei neuvo ja anna ohjeita, vaan kannustaa häntä vastuuseen ja itsenäiseen päätöksentekoon. Ohjaus tukee opiskelijan omaa toimijuutta ja asiantuntijuutta elämänsä ja urapolkunsa suunnittelijana (esim. Savickas ym. 2009).

Oulun ammatillisen opettajakorkeakoulun ohjauksen lähtökohdat pohjautuvat yhteisöllisesti laadittuun ohjaussuunnitelmaan. Opiskelijan ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan opinto- ja urapolkua sekä vahvistaa hänen toimijuutta ja itseluottamusta. Olennaista on myös tukea opiskelijan ammatillista kasvua ja hänen osaamisen kehittämisen prosessia. Ohjauksessa periaatteina ovat luottamuksellisuus, opiskelijan kunnioittaminen ja kokonaisvaltainen opiskelijakeskeinen ohjausyhteistyö (Amokin ohjaussuunnitelma 2017–2018.) Henkilökohtainen ohjausprosessi mahdollistaa opiskelijalle kokemuksen osaamisperusteisesta ohjauksesta, jota hän voi hyödyntää omassa opetus- ja ohjaustyössään.

Edellä mainittuihin tavoitteisiin ja periaatteisiin pohjautuu myös ammatillisen opinto-ohjaajankoulutuksen ohjausprosessi. Opinto-ohjaajankoulutuksessa opiskelijoille tarjotaan henkilökohtaista ohjausta ja ryhmäohjausta koko opintojen ajan. Ohjaus voi olla joko kasvokkaista tai verkon välityksellä tapahtuvaa tarkoituksenmukaisuudesta riippuen. Ohjausaikojen sopiminen tapahtuu ajanvarauskalenterin kautta. Kaikki ohjaukset toteutetaan pääsääntöisesti kahden opettajatuutorin tiiminä.

Seuraavassa tarkastellaan, kuinka opinto-ohjaajankoulutuksen ohjausprosessi etenee käytännön tasolla opiskelijan henkilökohtaisessa opiskeluprosessissa. Tavoitteiltaan ja toteuttamistavoiltaan erilaiset ohjauskeskustelut on visualisoitu eläinsymboleilla (kuvat 1– 3).

Kuva 1. Osku, osaamisen kehittämisen keskustelu (kuva Wikimedia Commons)

Henkilökohtaisia osaamisen kehittämisen keskusteluja (Osku-keskusteluja, kuva 1) toteutetaan jokaiselle opinto-ohjaajaopiskelijalle koulutuksen aikana neljä kertaa. Niiden tavoitteena on ohjata opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittymisen prosessin etenemistä. Ensimmäinen osaamisen kehittämiskeskustelu, Osku 1 käydään opintojen alussa. Sen teemoina ovat oman elämänkentän kartoitus ja osaamisen itsearviointi. Keskustelu on tärkeä avaus luottamuksellisen ohjaussuhteen syntymiseksi. Opiskelijalle välittyy kuva ohjauksesta, jossa voidaan käsitellä mitä tahansa hänen elämäänsä liittyvää asiaa hänen omien tarpeidensa mukaisesti ja itsensä haluamallaan syvyydellä. Ohjaajat puolestaan pystyvät keskustelun avulla rakentamaan kuvan opiskelijan käytettävissä olevista voimavaroista. Opiskelijaa ohjataan myös henkilökohtaisesti hänen itsearviointinsa tekemisessä.

Osku 2 -keskustelut aloitetaan kahden ensimmäisen lähijakson jälkeen, kun opiskelijat ovat perehtyneet riittävässä määrin osaamisperusteisen koulutuksen periaatteisiin ja toteutuskäytäntöihin. Keskustelun teemana on henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka opiskelija on laatinut ennen keskustelua. Laadittu itsearviointi on osa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (Hopsin) rakentamista. Keskustelussa kannustetaan opiskelijaa löytämään itselleen sopivia tapoja sekä kehittää, että osoittaa osaamista.

Kolmas ohjauksen kehittämiskeskustelu, Osku 3 toteutetaan kasvokkain siinä ohjauksen kontekstissa, jossa opiskelija osoittaa ohjausharjoittelun osaamistaan. Keskustelun tavoite on kohdata opiskelija autenttisessa ympäristössä, hänen omalla maaperällään. Keskustelu fokusoituu opiskelijan yksilöllisen ohjausosaamisen ohella hänen ammatilliseen identiteettiinsä, rooliinsa työyhteisössä ja moniammatillisessa verkostossa.

Osku 4 –osaamisen kehittämisen keskustelu käydään opintojen lopussa. Siinä opiskelija pysähtyy katsomaan matkaansa taaksepäin, pohtimaan tätä hetkeä ja suuntaamaan tulevaisuuteen.  Opiskelija tekee ennen keskustelua itsearvioinnin osaamisen kehittymisestään osaamistavoitteittain. Keskustelu päätetään opiskelijan urasuunnitelmiin ja ammatillisen kehittymisen tavoitteisiin.

Opinto-ohjaajaopiskelijoilla on mahdollista varata myös ”Misu” eli ”mitä sulle kuuluu” –ohjauskeskusteluaikoja missä tahansa opintopolkunsa vaiheessa ja omien ohjaustarpeidensa mukaisesti (kuva 2). Misu-keskusteluja tarjoamalla viestitetään, että ohjauksen tarpeet voivat olla moninaisia ja henkilökohtaiseen ohjaukseen voi tulla mihin tahansa omaan elämänkenttään liittyvän asian tai pulman kanssa.

Kuva 2. Misu, ”mitä sulle kuuluu?” -keskustelu (kuva Pixabay)

Opinto-ohjaajaopiskelijoille on tarjolla myös ryhmäohjausta. Tätä kutsutaan Rosku-ohjaukseksi (ryhmässä tapahtuva osaamisen kehittämisen keskustelu, kuva 3). Jokaisen lähijakson yhteydessä tarjotaan mahdollisuus ryhmäohjaukseen, jossa käsitellään kyseisen opintojakson osaamistavoitteiden osaamisen osoittamista ja kehittämistä. Opiskelijoilla on mahdollista varata ryhmäohjausta mihin tahansa ohjaustarpeeseen myös Skypen välityksellä.

Kuva 3. Rosku eli ryhmässä tapahtuva osaamisen kehittämisen keskustelu (kuva Pixabay)

Opinto-ohjaajankoulutuksen ohjausprosessin kokonaisuus on koottu taulukkoon 1.

Taulukko 1. Opinto-ohjaajankoulutuksen ohjausprosessi

Lähteet

Onni on olla osallisena – Ohjauksen suuntaviivat. Suunnitelma opiskelijan ohjauksesta lukuvuodelle 2017-2018. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Luettu 4.4.18, http://www.oamk.fi/files/4514/9597/4284/Suunnitelma_ohjauksesta_AMOK_2017-2018.pdf

Peavy, R.V. 2006. Sosiodynaamisen ohjauksen opas. Helsinki: Psykologien kustannus.

Savickas, M., Nota, L., Rossier, J., Dauwalder, J.-P., Eduarda, M., Guichard, J., Soresi, S., van Esbroeck, R. & van Vianen, A. 2009. Life designing: A paradigm for career construction in the 21st century. Journal of Vocational Behavior 75, 239–250.

Van Esbroeck, R. & Watts, A. G. 1998. New skills for a holistic career guidance model. International Careers Journal, 26th June 1998.

Yliopettaja Pirjo-Liisa Lehtelä & Lehtori Tiina Laajala
Oulun Ammattikorkeakoulu
Ammatillinen opettajakorkeakoulu