Daily Archive: joulukuu 3, 2014

Virta vie Oamkkia

Virralla tarkoitetaan korkeakoulujen valtakunnallista tietovarantoa, jonne korkeakoulut vievät tietojaan opiskelijoista, tutkinnoista, opintosuorituksista, arvosanoista, opiskeluoikeuksista sekä läsnä- ja poissaolotiedoista. OKM:n valtakunnallisen tietovarannon asettamiskirjeen mukaisesti korkeakoulujen on pidettävä ajantasalla oma tietosisältönsä vähintään kuukausittain, mutta suositeltava päivitystiheys on kerran vuorokaudessa, jonka mukaisesti Oamk siirtää tietojaan.
 
Virta tietovarantoon vietävien tietojen laatu on kuitenkin oltava yhdessä sovittujen vaatimuksien mukaista tietojen vertailukelpoisuuden vuoksi. Käytännössä vaatimukset ovat aiheuttaneet useissa korkeakouissa lisätöitä, koska tietojen tallennustavat poikkeavat toisistaan. Tietojen saamiseksi Virtaan opintotietoja on joiltakin osin korjattava. Oamkissa haasteita asettavat mm. puutteelliset osasuoritusmerkinnät sekä tutkintoihin tehdyt ”könttä” hyväksilukemiset.
 
Osasuoritusten tallentamisessa tulee huomioida Oamkin arviointisäännön noudattaminen, jonka mukaisesti suorituksesta tallennetaan nimi, laajuus, arvosana, arvioijan nimi sekä suorituspäivämäärä. Arviointisääntöä noudattamalla tuotetaan siis Virran vaatimusten mukaista tietoa. Oamkissa käytössä olevasta vanhemmasta osasuoritusohjelman käytöstä on luovuttava kuluvan lukuvuoden jälkeen, koska sen avulla tuotettu tieto aiheuttaa paljon korjaustarpeita. Käytössä olevaa uutta osasuoritusohjelmaa parannetaan koko ajan, jotta siinä olisi samoja hyviä ominaisuuksia kuin vanhassakin ohjelmassa on, kuten osasuoritusarvosanan antaminen kerralla useammalle opiskelijalle.
 
Tutkintojen tallentamisessa on huomioitava, että opiskelijan tutkinnon opintopisteiden on vastattava tutkinnon laajuutta. Opintojaksojen hyväksyminen alaviitemerkinnällä (esim. hyväksiluettu 80 op. aikaisemmista opinnoista) ei saisi olla enää sallittua, vaan vaatii ohjeistuksen muuttamisen ja tietenkin myös niiden noudattamisen.
 
Tiedon laadun pitäminen Virran vaatimusten tasolla on tärkeää, koska Virrasta poimitulla tiedolla (esim. tutkinnot sekä opintopisteet) on vaikutusta ammattikorkeakoulumme rahoitukseen.
 
Tulevaisuudessa Virran käyttö tulee laajenemaan, sillä Virtaan viedään tiedot myös kansainvälisestä  liikkuvuudesta sekä pätevyyksistä. Oamk on tehnyt päätökset muiden korkeakoulujen tapaan tietojen luovuttamisesta Virran kautta valtakunnalliseen opiskelijaksi ilmoittatumispalveluun (OILI) sekä Valviran käyttöön. Viranomaistiedonkeruun lisäksi Virtaa saatetaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi palveluväylässä, josta henkilö voisi muiden palveluiden lisäksi katsella omia opiskelutietojaan. Myös Kela on kiinnostunut Virrasta opintojen edistymisen seurannan näkökulmasta. Virran tietosisällön laajetessa syntyisi mahdollisuuksia myös nykyistä laajempien korkeakoulujen yhteisten sähköisten palveluiden kehittämiselle (esim. Ahot-palvelu).  
 
Visioita tulevaisuuden palveluista löytyy TIPTOP-hankkeen sivuilta kohdasta esittelyvideot.

Juha-Pekka Pihlajakoski, tietotuotantopäällikkö

Less restrictions and less bureaucracy for short-chain production

Kestävä ympäristönhoito, taloudellinen tuotanto, viljelijän selviäminen, luonnonvarojen tehokas kierrättäminen ja eettinen ruuantuottaminen jokaiselle maailman ihmiselle on turvallisimmin toteutettavissa paikallisten toimijoiden avulla. Vain lähellä tuotettu ruoka voi taata häiriöttömän ruuan saannin kaikissa oloissa.

Lähellä tuotettu ruoka (jäljempänä lähiruoka) ohjaa kansalaisia aktiivisen toiminnan suuntaan ja antaa kuluttajille vastuuta omasta lähiympäristöstä huolehtimiseen. Lähiruoka on monissa tapauksissa helppo jäljittää. Usein lähituottaja on myös pieni toimija, joka pystyy reagoimaan muutoksiin nopeammin kuin suuri tuottaja. Eivätkä riskit ja panostukset ole yhtä suuria kuin suurissa yrityksissä. Nopealla muuntautumisella ehkäistään ruuan hävikkiä sekä turhaa energian käyttöä.

Lähellä tuotettu ja kulutettu elintarvike on helposti saatavilla, parantaa paikallista työllisyyttä, vähentää ruuan kuljetusmatkoja, varmistaa ruuan tuoreuden ja monessa tapauksessa vähentää pakkauskuluja.

Suomen valtioneuvoston periaatepäätös määrittää lähiruuan käytön lisäämisen keskeiseksi ruokapoliittiseksi tavoitteeksi (MMM.fi  4.10.2014). Lähiruokaa käytettäessä ympäristövaikutukset kohdentuvat omaan ympäristöön, ja niihin pystytään puuttumaan tarpeen mukaan nopeastikin, kun lähiruuan tuotantoketju tunnetaan, sanoo hallituksen lähiruokaohjelma, joka luotaa suuntia aina vuoteen 2020 saakka.

Kotimarkkinoilla tarkoitetaan koko Euroopan Unionin aluetta, mutta valtiolliset erilaisuudet näkyvät lähiruuan kohtelussa eri maissa. On maita, joissa lähiruuan ympäriltä on purettu kankea byrokratia ja suoramyynti on helposti toteutettavissa. Sitten on valtioita, jotka puuttuvat suoraan kauppaan kaikilla mahdollisilla keinoilla, verotuksellisesti, vastuupelotteilla, kilpailurajoitteilla tai pakkausmerkinnöillä.

Tehokkaat omavalvontaohjelmat, moninaiset tarkastukset (EU:n ja kansalliset) sekä tuottajien varsin korkea ammattitaito takaavat hyvän ja turvallisen ruuan, eikä lisärajoitteille ja säädöksille aina ole järjellistä perustetta. EU -rahoitteisten hankkeiden avulla on tehty paljon hyviä oppaita lähiruuan ja suoramyynnin edistämiseksi. Tällaiset oppaat kuten Pienmeijeriopas (2014), Alkutuotannon tuotteiden suoramyynti (2014), Vähittäismyyntitoiminta (2014) ja Elintarvikkeiden valmistus ja myynti (2014) ovat hyviä käsikirjoja tuottajalle, mutta kynnystä voisi vieläkin madaltaa.

Ympäristö ja luonnonolot vaihtelevat Euroopan alueella, siksi tarvitaan monenlaista osaamista. Kaikenlaisissa olosuhteissa tulee löytää keinoja auttaa pientä ja lyhyen tuotantoketjun päässä olevaa tuottajaa. Kaikki keinot esteiden ja rajoitusten poistamiseksi on käytettävä, jotta lähiruoka ja lähituottaja eivät tukehdu valtavan byrokraattisen säännöstelyn alle.

 

Kirjoittaja Eeva-Kaisa Lahti on maatalousyrittäjä Tervolasta, joka täydentää Oamkissa osaamistaan ja suorittaa agrologi (AMK) -tutkintoa.

3. luukku: Tiedenörtin vaimoprojekti

3. luukku: Tiedenörtin vaimoprojekti

Donin, 39-vuotiaan genetiikan tutkijan, arki sujuu täsmällisen minuuttiohjelman turvin.  Kun työn, kuntoilun ja ruuanlaiton rutiinit jättävät aikatauluihin rakkauden mentävän aukon, tiedemies päättää löytää täydellisen naisen tieteellisin menetelmin, psykologisilla soveltuvuustesteillä ja kyselylomakkeella.

Vaimoprojekti koettelee, paitsi vaimoehdokkaiden hermoja, myös Donin turvalliseksi järjestämää arkea. Varsinkin yksi testauksessa täysin kelvottomaksi vaimoehdokkaaksi osoittautunut Rosie laittaa Donin pasmat täysin sekaisin… 

Vaimotesti on kepeä , viihdyttävä  ja hauskanhöpsö tarina siitä, mitä voi tapahtua, jos uskaltaa luopua kaavoistaan ja rutiineistaan. Romanttista viihdekirjallisuutta, juu, mutta näkökulma on vaihteeksi miehen.  Yllätyksiä juoni ei tarjoa, mutta välipaloiksi ihan mukavia ajatelmia, esimerkiksi:

”Ihmiset jättävät usein havaitsematta sen, mikä on lähellä heitä itseään ja kaikkien muiden nähtävissä.”

Craeme Simsion: Vaimotesti, Otava, 2013, ISBN 978-951-1-27296-0  Tilattavissa Leevin Yhteislaina-palvelun kautta Kuopion Varastokirjastosta https://oamk.finna.fi/Record/vaari.1588787