Monthly Archive: helmikuu 2016

Oikeuden ja hallinnon sv:n työelämäkontakteja kokoontui 4.2. kymmenettä kertaa yhteiseen aamukahvitilaisuuteen Teuvo Pakkalan kampukselle. Aamukahvitilaisuuteen osallistui tänä vuonna 19 työelämän edustajaa. Osallistujia oli mm. käräjäoikeuksista, ulosottovirastosta, syyttäjänvirastosta, oikeusaputoimistoista, poliisilaitokselta ja asianajotoimistoista.

Tilaisuuden avasi sv-vastaavamme Lea Isopoussu-Koponen menestyksekkään ja pitkään jatkuneen yhteistyön muistelun merkeissä. Puheenvuoron lomassa todettiin, että 10 vuotta sitten ensimmäisessä tilaisuudessa oli ainakin ollut läsnä käräjäoikeuden hallintopäällikkö Jari Lehtelä. Näin toista kertaa tilaisuuteen osallistuvana opettajana oli jälleen hienoa huomata, että työelämäyhteistyö ja verkostot suuntautumisvaihtoehdossamme ovat vakiintuneet ja erittäin hienosti toimivat.

Tilaisuudessa oli tänä vuonna puhujana sovittelutoimiston johtaja Heikki Mikkola Vuolle Setlementti ry.:stä. Mikkola johtaa rikos- ja riita-asioiden sovittelupalvelua Oulussa. Sovittelumenettelyssä on mahdollista sovitella mm. tapahtuneita rikoksia. Sovittelu on aina vapaaehtoista ja sen ytimenä on rikoksen tekijän ja uhrin kohtaaminen ja keskustelu siitä, kuinka rikoksella aiheutetut vahingot ja haitat korvataan. Sovittelu päättyy useimmiten sopimuksen tekemiseen rikoksesta aiheutuneiden haittojen korvaamisesta ja anteeksipyynnöstä. Usein osapuolten kannalta on tärkeää saada keskustella tapahtuneesta ja päättää asia sovintoon.

Vanhojen tuttujen yhteistyökumppaneiden lisäksi uusiakin yhteyksiä syntyy. Sovittelutoimiston kanssa olemme käynnistelemässä yhteistyötä ja sen merkeissä viime syksynä opiskelijoiden kanssa vierailimmekin sovittelutoimistolla osana rikos- ja prosessioikeuden opintojaksoa. Jatkossa tähtäimessä on myös harjoitteluyhteistyön aloittaminen.

Tilaisuuden lopuksi opiskelijat päästettiin irti ja tutustumaan työelämän edustajiin. Opiskelijat ottivat rohkeasti kontaktia mahdollisiin tuleviin työnantajiin ja harjoittelupaikkojen edustajiin. Itsekin opettajana pääsin virkistämään omia tuttavuuksiani työelämään. Jälkeenpäin työnantajilta saadussa palautteessa kehuttiin opiskelijaryhmäämme aktiiviseksi ja energiseksi, ja arveltiin, että tulee jälleen vaikeuksia valita hyvistä hakijoista parhaat. Kyllä näitä opiskelijoita on mukava lähettää maailmalle!

Suvi Röytiö, lehtori

Eräs arvostamani työtoveri erehtyi jokin aikaa sitten lounaspöydässä arvioimaan juuri tapaamaansa uutta ihmistä seuraavasti: ”Hän vaikutti oikein mukavalta ja ihmisläheiseltä henkilöltä – vaikka hän on aiemmin työskennellyt talouspäällikkötehtävissä”. Arvannette varmaan, että nousin kuin limpputaikina. Ai että on suorastaan mainitsemisen arvoista jos talousihminen on mukava ja ihmisläheinen?

Jotenkin sitkaassa se käsitys vain tuntuu olevan, että taloushallinnon parissa työskentelevällä ihmisellä on taskulaskin sydämen paikalla. Ihan vain omien empiiristen havaintojeni perusteella, ilman tarkempaa tutkimutietoa, väittäisin että harvemmin näin on. Ihan jos itseäni ajattelen, niin jo yksin päässälaskutaitoni on sen verran vaatimaton, että edellä mainittua seikkaa sopii epäillä.

Taloushallinnon parissa työskentelevät sekä sitä opettavat tai opiskelevat ovat ihan samanlaisia ihmisiä kuin kuka tahansa. Meistä löytyy niin hiljaisia puurtajia kuin ylivilkkaita vipeltäjiä – ja tietysti kaikkea siltä väliltä. Osa viihtyy muiden ihmisten seurassa, toiset taas paremmin omassaan. Vapaa-ajalla kiinnostuksen kohteena saattaa olla niin urheilu, musiikki kuin kirjallisuuskin – tai kaikki edellä mainitut. Emme siis (ainakaan kaikki) vietä iltojamme riskisijoituksia tehden, veroilmoituksia harrastuspohjalta laatien taikka edes sudokuja täyttäen

Mutta yksi asia meitä kuitenkin yhdistää: pidämme numeroista. Jos numeroista ei tykkää, niin työstä tai opiskelusta saattaa tulla raskasta. En muista, milloin itse tajusin olevani numerofriikki. Ehkä viimeistään siinä vaiheessa, kun opiskelukämpässä asuessani vaatimalla vaadin, että saan laskea nelisivuiselta puhelinlaskulta kunkin asukkaan osuuden. (Ihme kyllä asiasta ei tullut sen suurempaa kilpailua). Enkä ole vieläkään kyllästynyt numeroihin, vaikka olen niitä pyörittellyt päivät pitkät kymmenien vuosien ajan.  Minulle toisaalta riittää niiden kanssa askarointi työajalla – vapaa-aika menee pikemminkin kirjainten parissa.

Sinä opiskelija, joka parhaillaan pohdit suuntautumistasi, kuuntele sydämesi ääntä. Älä mieti, mitä ne kaveritkin ajattelvat, vaan tule rohkeasti ulos kaapista ja tunnusta: olen talousihminen!

Ulla Reinikainen, taloushallinnon lehtori

Historian ensimmäisen yrittäjyysakatemian käynnistäminen Ouluun on ollut todella mielenkiintoista. Ammattikorkeakoulun Terwa-akatemia aloitti syksyllä 25 opiskelijan ja neljän valmentaja-kehittäjän voimin.

Nyt uskallamme jo sanoa että tämä on hyvä lähtö ja homma onnistuu. 

Yleisin kysymys akatemiaan liittyen taitaa olla että ”mitä te siellä oikein teette?”. Tähän mennessä olemme tutustuneet toisiimme, suunnitelleet ja testanneet opiskelun käytänteitä ja opintopisteiden kirjaamista, perustaneet kaksi osuuskuntaa, suunnitelleet akatemian viestintää, opiskelleet ja tehneet asiakasprojekteja. Ja huomio, tässä yhteydessä me tarkoittaa ennen kaikkea siis opiskelijoita. Akatemialla opiskelijat ovat pääosissa sekä yrittäjinä että akatemiaympäristön kehittäjinä. 

Toiminnan lähtökohtana on opiskelijoiden perustamat yritykset ja oikea liiketoiminta. Liiketoiminnan ohessa opiskellaan itsenäisesti ja ryhmissä. Opiskelijat lukevat kirjoja, kirjoittavat esseitä ja kokoontuvat pohtimaan lukemiansa ja tekemiänsä asioita. Kokoontumisen muoto on mm. paja, johon jokainen osallistuu kaksi kertaa viikossa neljän tunnin ajan oman yrityksensä eli tiiminsä kanssa. Neljän tunnin sessiot ja dialogi ovat vaatineet harjoittelua mutta toimivat nyt tehokkaasti! Eri osa-alueisiin taas erikoistutaan valitsemalla itselle sopiva tupa, joiden teemoja ovat johtaminen, laskentatoimi sekä myynti ja markkinointi. Lisäksi noin kerran kuussa järjestetään seminaareja, joihin kutsutaan  asiantuntijoita akatemian ulkopuolelta. 

Korkeakoulumaailmaan akatemiamalli tuo vallankumouksellisia muutoksia koska opiskelijoilla itsellään on aidosti vastuu omasta tekemisestään ja myös siitä ympäristöstä jossa oppiminen tapahtuu. Sitoutuminen on aivan erilaista kuin koululla. Valmentamani tiimin whatsapp-ryhmä paukkuu kirjanpidon kysymyksiä lauantai-iltana klo 20.35 ja siinä sohvalla sherrylasin kanssa keskustelua seuratessa en voi kuin todeta että tämä oppimismallihan todella toimii! Opiskelijat kantavat myös huolta tulevien akatemialaisten oppimisympäristöstä ja pohtivat miten heillekin saadaan välitettyä oikeanlaista akatemiahenkistä oppimisen ja tekemisen kulttuuria. 

Akatemiakulttuuria on jo ennen meitä kehitetty pitkään sekä Jyväskylän Tiimiakatemiassa että Tampereen Proakatemiassa. Taannoisella tutustumiskäynnillämme noihin ympäristöihin saimmekin todeta että akatemiakulttuuriin kuuluu todella vahva yhteisöllisyys, sekä myös kansainvälisyys ja avoimuus. Akatemia ei ole tiimiyrityksille kilpailun vaan yhteistyön kenttä jossa kaikki auttavat toisiaan. Omat tiimimmekin saivat mukaansa Jyväskylän ja Tampereen tiimeiltä aivan kullanarvoisia neuvoja . Myös liiketoiminnassa opiskelijat ovat jo ottaneet hienoja avauksia joiden avulla kehittävät ammattitaitoaan ja myös luovat vahvoja edellytyksiä työllistymiselleen. 

Opettajan näkökulmasta akatemia on myös todella mielenkiintoinen siksi, että siellä ei ole laisinkaan opettajia, ainoastaan valmentajia. Mutta siitä lisää ehkä myöhemmin! Paljon kertoo kuitenkin jo se, että akatemialla siihen samaan me– sanaan todella sisältyy sekä opiskelijat että opettajat. Kaikki aidosti yhteistyössä kohti samaa tavoitetta. Tämä on melkoisen huikaiseva tunne! 

PS. Jos kiinnostuitte: akatemian sivut: https://terwaakatemia.wordpress.com

tiimioppimisesta ammattioppilaitoksissa: http://hope.fi/artikkelit/yrittajamainen-oppiminen-leviaa-oulussa 

Terwa.akatemialaiset vieraana Proakatemiassa, Isäntänä Sami Lehto /Proakatemian hienot uudet tilat.

Sanna Oja, tuntiopettaja