Tarinaa viikon varrelta Maanantaiaamu aiheutti melkoisen hämmennyksen mieleni maailmassa. Opettajakorkeakoulun opiskelijapalveluista ohjeistus: ”Tehtäväsi on kirjoittaa kuluvan viikon blogi”. Määräyksen antaneen henkilön silmälasit olivat jo valmiiksi laskeutuneena nenän nypykän päähän ja suorasukainen katsekontakti lasien yläpuolelta...
Oikeuden ja hallinnon sv:n työelämäkontakteja kokoontui 4.2. kymmenettä kertaa yhteiseen aamukahvitilaisuuteen Teuvo Pakkalan kampukselle. Aamukahvitilaisuuteen osallistui tänä vuonna 19 työelämän edustajaa. Osallistujia oli mm. käräjäoikeuksista, ulosottovirastosta, syyttäjänvirastosta, oikeusaputoimistoista, poliisilaitokselta ja asianajotoimistoista.
Tilaisuuden avasi sv-vastaavamme Lea Isopoussu-Koponen menestyksekkään ja pitkään jatkuneen yhteistyön muistelun merkeissä. Puheenvuoron lomassa todettiin, että 10 vuotta sitten ensimmäisessä tilaisuudessa oli ainakin ollut läsnä käräjäoikeuden hallintopäällikkö Jari Lehtelä. Näin toista kertaa tilaisuuteen osallistuvana opettajana oli jälleen hienoa huomata, että työelämäyhteistyö ja verkostot suuntautumisvaihtoehdossamme ovat vakiintuneet ja erittäin hienosti toimivat.
Tilaisuudessa oli tänä vuonna puhujana sovittelutoimiston johtaja Heikki Mikkola Vuolle Setlementti ry.:stä. Mikkola johtaa rikos- ja riita-asioiden sovittelupalvelua Oulussa. Sovittelumenettelyssä on mahdollista sovitella mm. tapahtuneita rikoksia. Sovittelu on aina vapaaehtoista ja sen ytimenä on rikoksen tekijän ja uhrin kohtaaminen ja keskustelu siitä, kuinka rikoksella aiheutetut vahingot ja haitat korvataan. Sovittelu päättyy useimmiten sopimuksen tekemiseen rikoksesta aiheutuneiden haittojen korvaamisesta ja anteeksipyynnöstä. Usein osapuolten kannalta on tärkeää saada keskustella tapahtuneesta ja päättää asia sovintoon.
Vanhojen tuttujen yhteistyökumppaneiden lisäksi uusiakin yhteyksiä syntyy. Sovittelutoimiston kanssa olemme käynnistelemässä yhteistyötä ja sen merkeissä viime syksynä opiskelijoiden kanssa vierailimmekin sovittelutoimistolla osana rikos- ja prosessioikeuden opintojaksoa. Jatkossa tähtäimessä on myös harjoitteluyhteistyön aloittaminen.
Tilaisuuden lopuksi opiskelijat päästettiin irti ja tutustumaan työelämän edustajiin. Opiskelijat ottivat rohkeasti kontaktia mahdollisiin tuleviin työnantajiin ja harjoittelupaikkojen edustajiin. Itsekin opettajana pääsin virkistämään omia tuttavuuksiani työelämään. Jälkeenpäin työnantajilta saadussa palautteessa kehuttiin opiskelijaryhmäämme aktiiviseksi ja energiseksi, ja arveltiin, että tulee jälleen vaikeuksia valita hyvistä hakijoista parhaat. Kyllä näitä opiskelijoita on mukava lähettää maailmalle!
Suvi Röytiö, lehtori
Aina välillä uuden vuoden vierähtämistä tuskin huomaa arkisen pakerruksen lomassa. Toisin oli tänä vuonna.
1. Omatoiminen asiointi Kotkantien kirjastossa
Ensinnäkin kotkantieläiset voivat asioida nyt kampuksen kirjastossa myös kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella. Tarvitset ainoastaan sähköisen kulkulätkän, jonka voit lunastaa itsellesi virastomestareilta ja avot: kirjasto on käytettävissäsi 12/7 eli joka viikon päivänä klo 7:30 – 20:45. Siis myös viikonloppuisin! Omatoimiaikana voit lainata ja palauttaa aineistoja (näihin tarvitset myös kirjastokortin) sekä työskennellä ja lukea kirjaston tiloissa.
2. Uudet ja laajentuneet e-aineistot
Elsevier Science Direct Freedom Collection on jälleen käytettävissämme parin vuoden säästämisen jälkeen. Kauppalehti Online sen sijaan on kokonaan uusi hankinta. Mot-sanakirjaston ja SFS-standardien sopimukset puolestaan laajenivat. SFS Onlinella on myös kokonaan uusi käyttöliittymä.
3. Kirjastossa on siirrytty RDA-luettelointiin.
Mikä tosin ei juurikaan näy asiakkaillemme, mutta vaikuttaa sitäkin enemmän luetteloivan henkilökuntamme keskuudessa. Itse, kun en enää osallistu luettelointiin, ymmärrän asiasta suunnilleen yhtä vähän kuin naapurin Kalevi (yhtään Kalevia väheksymättä!), mutta esimerkiksi Wikipediassa RDA-luetteloinnista kerrotaan seuraavaa:
Tavoite RDA-ohjeiden mukaisessa aineiston luetteloinnissa on nostaa sisältö esiin teos/ekspressio-tason kautta. Teoksella tarkoitetaan kirjoittajan tuottamaa tiettyä ajatussisältöä, esimerkiksi kirjan kertomaa tarinaa. Ekspressiolla tarkoitetaan tiettyä tekstiä tietynkielisenä. RDA:n mukaisesta metadatasta muodostuu ontologiarakenteisen, merkityksellisten (semanttisten) suhteiden verkosto. Metatiedot voidaan mallintaa semanttiseen webiin eri tavoin, esimerkiksi DCMI-, Indecs Metadata Framework ja RDF-viitekehyksen avulla. Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Resource_Description_and_Access
Kansalliskirjaston kuvailusääntö puolestaan kertoo RDA-kuvailusta näin:
RDA-sääntöjen rakenteena on FRBR-käsitemalli, joka ohjaa kuvailua tiedonhakua tukevaan suuntaan. Jokainen RDAn elementti on analysoitu sen mukaan, mitä tiedonhaun osa-aluetta (löytää, tunnistaa, valita, saada käyttöönsä) se tukee. Käsitemalliin perustuva RDAn rakenne sisältää erityyppisille aineistoille yhteisiä ja muuttumattomia kuvailukokonaisuuksia (entiteettejä). Nämä kokonaisuudet tukevat metatiedon skaalautuvuutta ja klusteroituvuutta tiedonhaussa. Kuvailukokonaisuuksien väliset suhteet taas lisäävät metatiedon selailtavuutta tiedonhaussa. RDAn käyttöönoton myötä tiedonhaku kehittyy, kuvailutietojen tuotanto tehostuu ja kirjastometatieto muuttuu linkitetyksi metatiedoksi. Lähde: https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=45782657
Zelwä! Niin kiinnostavalta kuin tämä loistava RDA-tulevaisuus kuulostaakin, siirrymme muihin aiheisiin.
4. Verkkomaksaminen
Korttimaksaminen oli kova juttu pari vuotta sitten entisessä Kulttuurialan kirjastossa, mutta nyt nämä kiusalliset sanktioasiat voi hoitaa entistä kätevämmin suoraan Leevistä Paytrail-verkkomaksuna. Joitakin käyttörajoituksia olemme joutuneet asettamaan eli ihan kaikkia maksuja ei voi maksaa verkossa. Lisäksi, jos lainasi ovat myöhässä yli 14 vrk, joudut ottamaan yhteyttä kirjastoon ennen kuin saat lainausoikeutesi takaisin.
Älä siis vaivu epätoivoon, jos löydät itsesi vahingossa lainauskiellosta. Saat oikeudet aivan varmasti takaisin. Rahalla. 😉
5. Lainakiellon rajaa korotettiin (ja lainamaksukattoa myös)
Lainakieltorajan korotus 10 eurosta 20:een tuli verkkomaksun käyttöönoton vanavedessä. Taustalla oli kaunis ajatus, että asiakas säilyttäisi lainausoikeutensa pidempään. Vanhalla 10 euron rajalla lainakielto napsahti jo parissa päivässä, jos asiakkaalla oli esimerkiksi 10 lainaa erääntyneenä.
Ei niin mukava uutinen sen sijaan on lainamaksukaton korotus 30 eurosta 50:een. Kohonneilla kustannuksilla aineistonhankinnassa, postituksessa, henkilökuntaresursseissa (ym. jabjab) perustellaan perinteisesti hintojen korotuksia, emmekä poikkea siinä suhteessa massasta. Pahoittelemme, mutta minkäs teet.
Monet muutoksista sijoittuivat tällä kertaa vuoden vaihteen tienoille. Jotain odotettavaakin vielä jäi, mutta mitä? Siitä kerromme lisää myöhemmin keväällä.
Puoli vuotta opiskelua röntgenhoitajaksi takana, mitä kuuluu? Ensimmäisen vuoden röntgenhoitajaopiskelijat vastasivat. Opiskelun alku on ollut mielenkiintoista ja erittäin vaihtelevaa. Opiskelumotivaatiota ovat pitäneet yllä heti ensimmäisillä viikoilla alkaneet sekä teorian että käytännön ammattiopinnot. Opetusta olemme saaneet...
Paluumuuttajan aakkostelua Olen Kari Kiviniemi, ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettaja, jälleen. Olen vuoden alussa tehnyt tehtävään toisen tulemiseni viiden vuoden tauon jälkeen ja ensimmäiset työviikot ovat menneet opettajankoulutuksen nykytilanteeseen perehtyessä ja tulevia opetuksia suunnitellessa. Taustaltani olen...
Laatukiertue saapui Teuvo Pakkalan kadun kampukselle torstaina 11.2.2016. Heti aamusta työn touhussa, Oamkin sermiä kasaamassa ovat Tanja, Tomi, Jaakko ja Marianne.
Kaikki valmiina: sermi kasattuna ja kahvit keitettynä. Osakolaisten Tanjan ja Tomin sekä Otron Jaakon työnkuva vaihtui Otron laatukahvin tarjoiluun, kysymyksen: ”Oletko jo vastannut opiskelijakyselyyn?” -tahdittamana.
Vastauksena kuului useammalta, siihenkö ”Jouko wants to know”? Hienoa huomata, että opiskelijat tietävät mistä puhutaan.
Kahvikupposten ääreltä löytyi kyselyyn jo vastanneita liiketalouden tutkinto-ohjelman ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita.
Inkeri Hedemäki
Lliiketalouden laatukoordinaattori
Tämän viikon alussa kampuksille on ilmaantunut valtavia oransseja lakanoita: ”Jouko wants to know”! Opiskelijoita kannustetaan näin vastaamaan Oamkin vuosittaiseen opiskelijakyselyyn. Oamkin rehtori haluaa kuunnella opiskelijoiden mielipiteitä ja kehittää korkeakoulun palveluita vastaamaan opiskelijoiden tarpeita ja toiveita.
Infotelevisioissa koulutusosastojen ja palveluyksiköiden vetäjät kertovat toimenpiteistä, joita edellisten opiskelijakyselyjen perusteella on tehty. Sähkötekniikan opettaja Heikki Kurki kertoo, kuinka yhteydet työelämään ovat tuplaantuneet. Yrityselämästä käy luennoijia, ja myös opiskelijat vierailevat ahkerasti yrityksissä. Tietohallintopäällikkö Samuli Malinen valaisee, kuinka pienet tulostimet vaihdettiin opiskelijapalautteen perusteella isompiin ja tulostuskäytäntöjä kehitettiin.
Opiskelijakysely näkyy myös opiskelijaintra Oivassa. Oivan yläreunassa on banneri, jota klikkaamalla pääsee vastaamaan kyselyyn. Tällä kertaa kysely keskittyy pelkästään Oamkin tarjoamiin palveluihin. Yksi laajempi kysely korvaa aiemmat palveluiden omat kyselyt.
Opiskelija, vastaa sinäkin kyselyyn ja kehitä omaa opinahjoasi! Hyvän mielen lisäksi voit voittaa lipun Qstockiin. (Valitettavasti henkilökunta EI voi osallistua arvontaan.)
Unelmatyössä – opettajankouluttajana Amokissa Tottelen nimeä Maarit Räisänen; töissä olen se satu(ilija)-Maarit, erottuakseni kollegakaimastani laki-Maaritista. Olen toiminut aikuiskoulutuksen parissa 25 vuotta. Viestinnän freelance-kouluttajan työni vaihtui 5 vuotta sitten Amokin opettajankouluttajaksi ja ammattipedagogisten opintojen...
Eräs arvostamani työtoveri erehtyi jokin aikaa sitten lounaspöydässä arvioimaan juuri tapaamaansa uutta ihmistä seuraavasti: ”Hän vaikutti oikein mukavalta ja ihmisläheiseltä henkilöltä – vaikka hän on aiemmin työskennellyt talouspäällikkötehtävissä”. Arvannette varmaan, että nousin kuin limpputaikina. Ai että on suorastaan mainitsemisen arvoista jos talousihminen on mukava ja ihmisläheinen?
Jotenkin sitkaassa se käsitys vain tuntuu olevan, että taloushallinnon parissa työskentelevällä ihmisellä on taskulaskin sydämen paikalla. Ihan vain omien empiiristen havaintojeni perusteella, ilman tarkempaa tutkimutietoa, väittäisin että harvemmin näin on. Ihan jos itseäni ajattelen, niin jo yksin päässälaskutaitoni on sen verran vaatimaton, että edellä mainittua seikkaa sopii epäillä.
Taloushallinnon parissa työskentelevät sekä sitä opettavat tai opiskelevat ovat ihan samanlaisia ihmisiä kuin kuka tahansa. Meistä löytyy niin hiljaisia puurtajia kuin ylivilkkaita vipeltäjiä – ja tietysti kaikkea siltä väliltä. Osa viihtyy muiden ihmisten seurassa, toiset taas paremmin omassaan. Vapaa-ajalla kiinnostuksen kohteena saattaa olla niin urheilu, musiikki kuin kirjallisuuskin – tai kaikki edellä mainitut. Emme siis (ainakaan kaikki) vietä iltojamme riskisijoituksia tehden, veroilmoituksia harrastuspohjalta laatien taikka edes sudokuja täyttäen
Mutta yksi asia meitä kuitenkin yhdistää: pidämme numeroista. Jos numeroista ei tykkää, niin työstä tai opiskelusta saattaa tulla raskasta. En muista, milloin itse tajusin olevani numerofriikki. Ehkä viimeistään siinä vaiheessa, kun opiskelukämpässä asuessani vaatimalla vaadin, että saan laskea nelisivuiselta puhelinlaskulta kunkin asukkaan osuuden. (Ihme kyllä asiasta ei tullut sen suurempaa kilpailua). Enkä ole vieläkään kyllästynyt numeroihin, vaikka olen niitä pyörittellyt päivät pitkät kymmenien vuosien ajan. Minulle toisaalta riittää niiden kanssa askarointi työajalla – vapaa-aika menee pikemminkin kirjainten parissa.
Sinä opiskelija, joka parhaillaan pohdit suuntautumistasi, kuuntele sydämesi ääntä. Älä mieti, mitä ne kaveritkin ajattelvat, vaan tule rohkeasti ulos kaapista ja tunnusta: olen talousihminen!
Ulla Reinikainen, taloushallinnon lehtori
Historian ensimmäisen yrittäjyysakatemian käynnistäminen Ouluun on ollut todella mielenkiintoista. Ammattikorkeakoulun Terwa-akatemia aloitti syksyllä 25 opiskelijan ja neljän valmentaja-kehittäjän voimin.
Nyt uskallamme jo sanoa että tämä on hyvä lähtö ja homma onnistuu.
Yleisin kysymys akatemiaan liittyen taitaa olla että ”mitä te siellä oikein teette?”. Tähän mennessä olemme tutustuneet toisiimme, suunnitelleet ja testanneet opiskelun käytänteitä ja opintopisteiden kirjaamista, perustaneet kaksi osuuskuntaa, suunnitelleet akatemian viestintää, opiskelleet ja tehneet asiakasprojekteja. Ja huomio, tässä yhteydessä me tarkoittaa ennen kaikkea siis opiskelijoita. Akatemialla opiskelijat ovat pääosissa sekä yrittäjinä että akatemiaympäristön kehittäjinä.
Toiminnan lähtökohtana on opiskelijoiden perustamat yritykset ja oikea liiketoiminta. Liiketoiminnan ohessa opiskellaan itsenäisesti ja ryhmissä. Opiskelijat lukevat kirjoja, kirjoittavat esseitä ja kokoontuvat pohtimaan lukemiansa ja tekemiänsä asioita. Kokoontumisen muoto on mm. paja, johon jokainen osallistuu kaksi kertaa viikossa neljän tunnin ajan oman yrityksensä eli tiiminsä kanssa. Neljän tunnin sessiot ja dialogi ovat vaatineet harjoittelua mutta toimivat nyt tehokkaasti! Eri osa-alueisiin taas erikoistutaan valitsemalla itselle sopiva tupa, joiden teemoja ovat johtaminen, laskentatoimi sekä myynti ja markkinointi. Lisäksi noin kerran kuussa järjestetään seminaareja, joihin kutsutaan asiantuntijoita akatemian ulkopuolelta.
Korkeakoulumaailmaan akatemiamalli tuo vallankumouksellisia muutoksia koska opiskelijoilla itsellään on aidosti vastuu omasta tekemisestään ja myös siitä ympäristöstä jossa oppiminen tapahtuu. Sitoutuminen on aivan erilaista kuin koululla. Valmentamani tiimin whatsapp-ryhmä paukkuu kirjanpidon kysymyksiä lauantai-iltana klo 20.35 ja siinä sohvalla sherrylasin kanssa keskustelua seuratessa en voi kuin todeta että tämä oppimismallihan todella toimii! Opiskelijat kantavat myös huolta tulevien akatemialaisten oppimisympäristöstä ja pohtivat miten heillekin saadaan välitettyä oikeanlaista akatemiahenkistä oppimisen ja tekemisen kulttuuria.
Akatemiakulttuuria on jo ennen meitä kehitetty pitkään sekä Jyväskylän Tiimiakatemiassa että Tampereen Proakatemiassa. Taannoisella tutustumiskäynnillämme noihin ympäristöihin saimmekin todeta että akatemiakulttuuriin kuuluu todella vahva yhteisöllisyys, sekä myös kansainvälisyys ja avoimuus. Akatemia ei ole tiimiyrityksille kilpailun vaan yhteistyön kenttä jossa kaikki auttavat toisiaan. Omat tiimimmekin saivat mukaansa Jyväskylän ja Tampereen tiimeiltä aivan kullanarvoisia neuvoja . Myös liiketoiminnassa opiskelijat ovat jo ottaneet hienoja avauksia joiden avulla kehittävät ammattitaitoaan ja myös luovat vahvoja edellytyksiä työllistymiselleen.
Opettajan näkökulmasta akatemia on myös todella mielenkiintoinen siksi, että siellä ei ole laisinkaan opettajia, ainoastaan valmentajia. Mutta siitä lisää ehkä myöhemmin! Paljon kertoo kuitenkin jo se, että akatemialla siihen samaan me– sanaan todella sisältyy sekä opiskelijat että opettajat. Kaikki aidosti yhteistyössä kohti samaa tavoitetta. Tämä on melkoisen huikaiseva tunne!
PS. Jos kiinnostuitte: akatemian sivut: https://terwaakatemia.wordpress.com
tiimioppimisesta ammattioppilaitoksissa: http://hope.fi/artikkelit/yrittajamainen-oppiminen-leviaa-oulussa
Terwa.akatemialaiset vieraana Proakatemiassa, Isäntänä Sami Lehto /Proakatemian hienot uudet tilat.
Sanna Oja, tuntiopettaja
